Suomalaisyritysten tapoja laskea ruoan ympäristövaikutuksia halutaan yhdenmukaistaa – Luken uusi ohjeistus huomioi muun muassa turvepellot

Luonnonvarakeskus (Luke) on julkaissut uuden kansallisen ohjeistuksen, joka pyrkii yhdenmukaistamaan ruokatuotteiden ympäristövaikutusten laskentatapoja.

Tähän asti yritykset ovat laskeneet ruokatuotteiden ympäristöjalanjälkiä vaihtelevilla menetelmillä, mikä on hankaloittanut ympäristövaikutusten vertailua ja on voinut heikentää luottamusta ympäristövaikutuksiin liittyviin väitteisiin. Ruoka-LCA-ohjeistuksella halutaan edistää vertailukelpoisia laskentatapoja.

Yrityksille annetaan ohjeita muun muassa lähtötietojen keräämiseen ja sen laadun varmistamiseen, päästöjen mallinnukseen ja raportointiin. Ympäristövaikutuksista on huomioitu etenkin hiilijalanjälki eli ilmastovaikutus, vesistöjen rehevöityminen sekä veden käyttöä kuvaava vesiniukkuus.

Keskeisenä uudistuksena ohjeistuksessa huomioidaan maankäyttöön ja sen muutoksiin liittyvät päästöt. Esimerkiksi turvepeltojen, metsän raivauksen ja kivennäispeltojen vaikutukset tulisi sisällyttää ympäristöarvioon.

– Arviomme mukaan turvemaalla viljellyn kauran hiilijalanjälki voi olla monikertainen verrattuna kivennäismaalla viljeltyyn kauraan. On tärkeää, että tuotekohtaiset päästöt tuodaan selkeästi esille sekä kotimaisten että tuontituotteiden osalta, tutkija Anniina Lehtilä sanoo Luken tiedotteessa.

Lisäksi uudessa ohjeistuksessa tuotteen elinkaareen sisällytetään myös kulutusvaihe, mikä noudattaa Euroopan komission ohjeistusta. Esimerkiksi valmistustavat tai tarpeeton ruokahävikki voivat muodostaa huomattavan osan ruokatuotteen hiilijalanjäljestä.

Tuore laskentaohjeistus auttaa suomalaisia yrityksiä valmistautumaan EU:n tulevan, tuotteiden viherväitteitä sääntelevän Green Claims -direktiivin vaatimuksiin. Direktiivi edellyttää tuotteisiin liittyvien ympäristöväittämien perustuvan todennettaviin tietoihin.

Elintarvikkeiden elinkaaren arviointia kehittävään hankkeeseen osallistuu Luken lisäksi maa- ja metsätalousministeriö sekä ruokaketjun yrityksiä ja järjestöjä. Mukana ovat myös Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus, VTT, LUT-yliopisto, Ympäristöministeriö ja WWF Suomi.

Hankkeen päärahoittajana toimii Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera.