Mikä Hizbollah? – "Jumalan puolue" on raskaasti aseistettu äärijärjestö, jota Iran tukee avokätisesti
Israel on tunnetusti sotilaallisesti erittäin vahva valtio, mutta sen arkkivihollinen Hizbollah-järjestö on myös omassa lajissaan poikkeuksellinen. Kansainväliset asiantuntijat ovat kuvailleet äärijärjestöä ”maailman raskaimmin aseistetuksi ei-valtiolliseksi toimijaksi”.
Hizbollahin raketti- ja ohjusarsenaali on varsin suuri, mikä yhdessä lyhyen ampumaetäisyyden kanssa on arvioitu haasteeksi Israelille. Tosin on epäselvää, kuinka paljon Israelin viime päivien ja viikkojen iskut Hizbollahin kohteisiin ovat järjestön iskukykyä tuhonneet.
Hizbollah väittää itse riveissään olevan 100 000 taistelijaa, riippumattomissa arvioissa puhutaan joistakin kymmenistä tuhansista. Everstiluutnantti Juha Mäkelän tietojen mukaan ennen Gazan sotaa arvio liikkui noin 40 000 taistelijassa.
– Heidän kykynsä tietysti jakautuvat. Radwan-erikoisjoukot ovat käytännössä täysipäiväisiä taistelijoita, mutta heistä vajaa 3 000 on poissa pelistä (Israelin tekemän) hakulaiteiskun jälkeen, Mäkelä Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta sanoo.
Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan Hizbollah on saanut vuosittain satojen miljoonien dollareiden arvosta aseita ja koulutustukea Iranista.
Etelä-Libanonin ohella Hizbollahin vahvaa tukialuetta on lähellä Syyrian rajaa sijaitseva Bekaanlaakso, missä järjestö myös syntyi. Päämajaansa Hizbollah on kuitenkin pitänyt ainakin tähän saakka Libanonin pääkaupungin Beirutin eteläisissä kaupunginosissa.
Mäkelän mukaan Israel onkin pyrkinyt Hizbollahin johtajien lisäksi iskemään Syyriaan johtaviin Hizbollahin huoltoyhteyksiin juuri Bekaanlaaksossa.
– Hamasin sotilaallisten kykyjen tuhoaminen kesti Israelilta noin 10 kuukautta. Hizbollah on paljon kovempi vastustaja, Mäkelä sanoo.
Hizbollah, eli Jumalan puolue, syntyi Libanonin sisällissodan (1975–90) kaoottisina vuosina 1980-luvun alussa, kun Israelin joukot olivat hyökänneet Libanonissa aina Beirutiin saakka.
Vuonna 1983 Hizbollahin edeltäjänä pidetty Islamilainen jihad -järjestö teki kaksi tuhoisaa itsemurhaiskua länsimaisia kohteita vastaan: Yhdysvaltain Beirutin-lähetystöön kohdistuneessa iskussa kuoli lähes 70 ihmistä. Myöhemmin samana vuonna monikansallisia joukkoja vastaan tehdyssä iskussa sai surmansa 241 Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta ja 58 ranskalaista laskuvarjosotilasta.
Ensimmäisen manifestinsa Hizbollahina järjestö julkisti vuonna 1985. Siinä sen päävastustajiksi nimetään Israelin lisäksi juuri Yhdysvallat ja Ranska, samalla kun uskollisuutta vannotaan Iranin uskonnolliselle johtajalle ajatollah Khomeinille.
Libanonin sisällissodan päättäneessä Taifin sopimuksessa valta jaettiin maroniittikristittyjen, shiiojen ja sunnien kesken. Aseellisista ryhmistä vain Hizbollah sai pitää aseensa, perusteena järjestön ”vastarintataistelu” Israelia vastaan. Tuo taistelu ei rajoittunut vain Lähi-idän alueelle.
Vuonna 1992 Argentiinan pääkaupungissa Buenos Airesissa iskettiin Israelin suurlähetystöön ja kaksi vuotta myöhemmin juutalaiskeskukseen. Argentiinalainen tuomioistuin totesi vihdoin tänä vuonna, että yli sata henkeä vaatineiden iskujen takana oli Iran ja toteuttajana Hizbollah.
Iskut Argentiinassa tehtiin samana vuonna kun Israelin viime viikonloppuna surmaama Hassan Nasrallah nousi Hizbollahin johtoon.
Hizbollah osallistui niin ikään vuonna 1992 pidettyihin Libanonin ensimmäisiin vaaleihin sisällissodan jälkeen ja sai kahdeksan edustajaa parlamenttiin. Järjestö on ollut siitä lähtien toiselta rooliltaan myös parlamentaarinen poliittinen puolue, jolla on ollut 2000-luvulla myös ministeripaikkoja Libanonin hallituksessa. Samalla Hizbollah on toiminut kuin valtio valtiossa ylläpitämällä valvomillaan alueilla siviiliyhteiskunnan toimintoja, kuten kouluja ja sairaaloita.
Israelin joukkojen kanssa Hizbollah on ottanut aiemminkin usein yhteen Libanonin maaperällä. Israelin joukkojen poistumista Etelä-Libanonista vuonna 2000 on pidetty järjestön merkittävänä voittona.
Uusi sota käytiin kuitenkin jo vuonna 2006, se sai alkunsa kahden israelilaisen sotilaan sieppauksesta. Taisteluissa kuoli yli tuhat libanonilaista ja toistasataa israelilaista. Lyhyt sota kosketti myös Suomea, sillä suomalainen YK:n (Untso) sotilastarkkailija sai surmansa Israelin tykistötulessa.
Sodan jälkeen hyväksytyn YK:n päätöslauselman 1701. mukaan Israel vetäytyy Libanonista eikä Litanijoen eteläpuoleisella alueella saa olla kuin Libanonin armeijan ja YK:n rauhanturvaajien (Unifil) aseellisia joukkoja. Lisäksi Hizbollah olisi pitänyt riisua aseista, mutta sitä ei ole edes yritetty. Suomalaisten rauhanturvaajien ”hessuiksi” kutsumat Hizbollahin jäsenet ovat toimineet yhä päätöslauselman vastaisesti myös Etelä-Libanonin alueella.
Iranin ohella Hizbollahin tärkeä liittolainen on ollut Syyria, jonka joukot miehittivät osia Libanonista aina vuoteen 2005 saakka. Hizbollah vastusti syyrialaisten vuosikausia viivästynyttä poistumista maasta.
Sisällissodan puhjettua Syyriassa tuhannet Hizbollahin taistelijat osallistuivat vuorostaan siihen tukemalla Bashar al-Assadin hallintoa yhdessä Venäjän ja Iranin kanssa.
Toinen Hizbollahin tärkeä hengenheimolainen ”vastarinnan akselissa” ovat olleet Jemenin huthikapinalliset, joita Iran niin ikään tukee voimakkaasti.
Sen sijaan monissa muissa Lähi-idän maissa Hizbollahia ei sen Israel-vastaisuudesta huolimatta katsota ollenkaan suopeasti. Esimerkiksi Persianlahden maiden yhteistyöjärjestön GCC:n maat (Bahrain, Kuwait, Oman, Qatar, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat) ovat luokitelleet Hizbollahin länsimaiden tavoin terroristijärjestöksi.
Libanonissa tuki Hizbollahille on vaihdellut vuosien varrella ja riippuu keneltä kysytään. Aiemmin tänä vuonna tehdyssä kyselyssä noin kolmannes vastaajista sanoi luottavansa järjestöön/puolueeseen. Shiiamuslimien joukossa luku oli 85 prosenttia, muiden uskontokuntien parissa alle kymmenen prosenttia.
Everstiluutnantti Mäkelän mukaan Israelilla onkin sotatoimiensa seurausten kanssa tasapainoiltavaa.
– Mitä enemmän isketään Beirutin alueelle, niin siinä on vaara, että käännetään koko Libanonin kansa Israelia vastaan, Mäkelä sanoo.