Pääministeri Orpo ydinaseiden kauttakulusta: Linjaus olisi hyvä tehdä loppusyksyyn mennessä, on se mikä hyvänsä
Pala palalta, maltilla ja rauhassa. Nämä ovat tyypillisiä vastauksia, kun poliitikoilta kysyy, millä aikataululla Suomessa pitäisi muodostaa kanta siitä, tulisiko ydinaseiden kuljettaminen sallia tarvittaessa maan ilmatilassa, aluevesillä ja maaperällä.
Takarajana poliittiselle ratkaisulle voi pitää loppusyksyä, kerrotaan virkamieslähteistä STT:lle. Myös pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo STT:lle, että linjaus olisi hyvä tehdä loppusyksyyn mennessä, on se mikä hyvänsä.
Orpo painottaa, että Suomi on päättänyt jo Natoon hakiessa, että mitään rajoituksia jäsenyyden sisältöön ei tehdä. Yksityiskohtia jäi kuitenkin vielä ratkottavaksi, kuten esimerkiksi, miten mahdolliseen ydinaseiden kuljettamiseen Suomen kautta vastedes suhtaudutaan.
Ydinräjähteiden maahan tuominen tai kuljettaminen Suomen alueen läpi on kielletty nykyisessä lainsäädännössä. Kielto on kirjattu sekä ydinenergialakiin että rikoslakiin.
Ydinenergialakia päivitetään joka tapauksessa muun muassa pienydinvoimaloiden takia viimeistään vuoteen 2026 mennessä. Sitä koskevan esitysluonnoksen tulisi suunnitelmien mukaan lähteä lausunnoille vuoden kuluttua keväällä. Ydinenergialaissa olevan ydinräjähteiden maahantuonnin kieltävän pykälän vuoksi poliittinen kanta asiasta olisi siksi syytä linjata loppusyksyyn mennessä.
Yksi vaihtoehto on, että pykälä päätetään pitää ydinenergialaissa ennallaan. Se voidaan STT:n tietojen mukaan myös toisaalta jättää uudistuksen yhteydessä ydinenergialaista kokonaan pois tai sitä voidaan jotenkin muuttaa. Mahdollista on myös, että ydinräjähteistä säädettäisiin erillinen laki.
– Se ei luontevasti istu ydinenergialakiin, joka koskee ydinenergian rauhanomaista käyttöä, sanoo energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) STT:lle.
Presidenttinä aloittanut Alexander Stubb on useaan otteeseen kertonut kannattavansa ydinenergialain muuttamista ja ydinaseiden kauttakulun sallimista.
Orpo sanoi pääministerin haastattelutunnilla 18. helmikuuta, että hänestäkin sille on vahvat perusteet, että ydinaseiden kauttakulku sallittaisiin. STT:lle hän sanoi myöhemmin, ettei kuitenkaan tarkoittanut välttämättä ydinenergialain avaamista siltä osin.
Orpo sanoo, että presidentin näkemyksillä on painoarvoa, kun asiaa yhteistoiminnassa presidentin ja hallituksen kesken puntaroidaan, mutta pääministeri painottaa myös eduskunnan merkitystä ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisujen tekemisessä.
Ydinenergialain uudistusta valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä, mutta ydinasepolitiikka ei ministeriön hallinnon alaan kuulu. Sitä koskevia selvityksiä ja arviointeja tullaan tekemään Orpon mukaan ulkoministeriössä ja puolustusministeriössä.
– Asia on syytä arvioida ja selvittää huolella, ja sen jälkeen siitä keskustellaan avoimesti ja parlamentaarisesti. On tärkeä saada myös ulkoministeriön ja puolustusministeriön arvio siitä, mikä on Suomen uskottavan puolustuksen kannalta välttämätöntä, Orpo sanoo.
Suomen liittyminen Natoon ei edellytä lakien muuttamista, mikä todetaan Nato-lakia koskevassa hallituksen esityksessäkin. Suomi on joka tapauksessa ydinasepelotteen suojassa ja voi osallistua Naton ydinasepolitiikkaan, muun muassa kansainvälisiin harjoituksiin ilman, että se merkitsi ydinaseiden tuomista Suomeen tai edes kauttakulkua Suomen alueella.
Norjan ja Tanskan Nato-sopimuksissa kielletään ydinaseet niiden maaperällä rauhan aikana.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) sanoo STT:lle, että käytännön politiikan kannalta olisi hyvä, että kaikissa valiokunnissa mahdollisimman suuri enemmistö tukisi sitä ratkaisua, johon asiassa aikanaan päädytään.
– Hienointa olisi parlamentaarisesti mahdollisimman yksimielinen ratkaisu, koska silloin sitoutuminen olisi koko kansakunnan kannalta selkein, Kopra sanoo STT:lle.
Kopran mukaan ydinasepelotteen uskottavuus voisi vähentyä, jos osa oppositiosta vastustaisi päätöstä. Silloin voisi jäädä epäilys, että lakia voidaan taas muuttaa myöhemmin, kun vallassa ovat toiset puolueet.
Yksi vaihtoehto myös Kopran mukaan on, että nykyistä tilannetta ei muuteta yhtään mitenkään. Suomi on jo mukana ydinasepelotteessa, ja hän kannattaa sitä.
– Ydinaseiden käyttöön ja ydinasepelotteeseen osallistuminen ei edellytä, että Suomen ydinenergialaissa lukee tai ei lue jotain. Ne eivät ole sidoksissa toisiinsa. Mutta jos me haluamme välittää selkeän viestin maailmalle, me voisimme muuttaa sitä ydinenergialakia toisenlaiseksi ja alleviivata sillä tavalla sitä tosiasiaa, että Suomi on ydinasepelotteessa mukana.
Kopra painottaa, ettei voi kuvitella mitään skenaariota, miksi ydinaseita tuotaisiin Suomeen, vaikka niiden käyttöä harjoiteltaisiinkin.
Ministeriöissä valmistellaan myös ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, jonka pitäisi valmistua eduskunnan kevätistuntokaudella. Lisäksi sen jälkeen eduskuntaan tuodaan vielä puolustusselonteko.
– Kuittaisin ydinasekysymyksen niissä sillä, että tässä ollaan ja ilman varauksia ja että joltain osin jossain vaiheessa tätä selvitetään.
Ydinräjähteitä käsittelevän lainsäädännön mahdollisia muutostarpeita käsiteltiin Nato-lain yhteydessä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa. Esimerkkinä oli tilanne, jossa ydinaseita kuljettavalla Nato-maan aluksella tai lentokoneella olisi tarve liikkua Suomen aluevesillä tai ilmatilassa. Valiokunnan mietinnön mukaan Suomen ja Naton välisissä neuvotteluissa ei ole tullut esiin seikkoja, jotka perustelisivat lainsäädännön muuttamista.
Suomen ja Yhdysvaltojen välisen DCA-puolustusyhteistyösopimuksen mukaan Yhdysvaltojen on kunnioitettava Suomen lainsäädäntöä, kansainvälisiä velvoitteita ja perustuslakia. Suomen ja Ruotsin sopimuksissa mainintaa ydinaseista ei ole, kun taas Tanskan ja Norjan sopimuksissa ne kielletään maiden maaperällä rauhan aikana.
Suomi on myös mukana muun muassa biologiset ja kemialliset aseet kieltävissä kansainvälisissä sopimuksissa.