Vartijapula on estänyt vankeja pääsemästä hoitoon Riihimäellä – laillisuusvalvoja moitti vankilaa myös "kopittamisesta"
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on esittänyt huolensa vankien terveydenhoidosta Riihimäen vankilassa.
Oikeusasiamiehen kanslian henkilöstö kiinnitti tarkastuskäynneillään huomiota siihen, että vangeille tarpeellinen terveydenhoito on voinut jäädä toteutumatta vartijapulan vuoksi.
Kesällä valmistuneen tarkastuspöytäkirjan mukaan vangeille sovittuja vastaanottoaikoja on jäänyt toteutumatta tai niitä on jouduttu perumaan, koska vankilassa ei ole ollut tarpeeksi vartijoita saattamaan vankeja vastaanotoille. Aikoja on jäänyt toteutumatta niin vankilan omalle poliklinikalle kuin vastaanotoille vankilan muurien ulkopuolelle.
– Apulaisoikeusasiamies esittää vakavan huolensa siitä, että potilaiden lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito voi jäädä toteutumatta oikea-aikaisesti vartijaresurssien vähäisyyden tai puuttumisen vuoksi, elokuussa valmistuneessa vankilan poliklinikan tarkastuspöytäkirjassa todetaan.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen määräsi tarkastuksen Riihimäen vankilaan viime vuoden lopussa. Tarkastukset on tehty useassa osassa loppuvuoden 2022 ja kevään 2023 aikana, ja tarkastusraportit ovat valmistuneet kevään ja kesän aikana. Vankilan poliklinikan tarkastuspöytäkirja valmistui elokuun puolessavälissä.
Riihimäen vankilan yksikönpäällikkö Susanna Schugk-Laulumaa kertoo STT:lle, että vankilassa on jouduttu henkilöstötilanteen vuoksi toisinaan olemaan yhteydessä vankilan poliklinikalle ja pyytämään heitä siirtämään kiireettömiä hoitoja. Schugk-Laulumaan mukaan vankilan tiedossa ei kuitenkaan ole yhtään varmistettua tapausta siitä, että vangin terveys olisi henkilöstön vajauksen vuoksi vaarantunut.
– Täytyy muistaa, että soitamme hyvin matalalla kynnyksellä ambulanssin, hän sanoo.
Schugk-Laulumaan mukaan vankilassa joudutaan säännöllisesti tekemään valintaa siitä, mihin vartijaresurssia käytetään. Muun muassa työturvallisuussyyt rajoittavat hänen mukaansa myös sitä, miten kouluttamatonta henkilöstöä käytetään. Toisaalta hän kokee, että viime vuosina kuljetukset vankiloiden ulkopuolelle ovat lisääntyneet, mikä sitoo henkilökuntaa. Schugk-Laulumaa lisää, että vankiterveydenhuolto toimii virastoajan puitteissa, minkä vuoksi vankien terveydestä vastataan omin voimin virka-ajan ulkopuolella.
223-paikkainen Riihimäen vankila on yksi Suomen suljetuista vankiloista, ja se on tunnettu myös paikkana, jonne sijoitetaan lukuisia järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyviä vankeja. Vankilassa on myös useita tehostetun valvonnan osastoja.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies huomautti Riihimäen vankilaa myös siitä, että se pitää vankeja liian paljon selleissä. Oikeusasiamies on pitänyt kansainvälisiin suosituksiin pohjautuen kantanaan sitä, että vankien tulisi saada olla sellinsä ulkopuolella vähintään kahdeksan tuntia vuorokaudesta ja tuolloin heille pitää järjestää mielekästä tekemistä.
Tuoreessa tarkastuksessa kahdeksan tunnin suositus ei kuitenkaan vaikuta toteutuvan ainakaan osassa Riihimäen vankilan D-osastoja, varsinkaan tehostetun valvonnan osastolla D4. Samalla osastolla on tuoreen kirjan mukaan istunut myös huumerikoksista tuomittu Niko Ranta-aho. Hän on kirjan mukaan suorittanut merkonomin tutkinnon pelkästään sellissä opiskellen.
Oikeusasiamiehen tarkastuksissa on aiemminkin moitittu vankiloita liiallisesta sellissä pitämisestä.
– On ihan totta, että ketään kopittamalla emme saa oikeastaan mitään hyvää aikaan, Schugk-Laulumaa aloittaa.
Hänen mukaansa kuitenkaan pelkästään se ei riitä, että osastoilla pidetään ovia auki kahdeksan tuntia, koska silloin joidenkin vankien turvallisuus voi vaarantua.
– Meillä vain on sen kaltainen tilanne, että emme pysty järjestämään järkevää toimintaa sitä kahdeksaa tuntia, hän sanoo.
Eduskunnan oikeusasiamiehen pöytäkirjan mukaan resurssien vähyys ei ole oikeutettu syy poiketa kahdeksan tunnin vähimmäissuosituksesta. Schugk-Laulumaa tietää tämän.
– Silti meillä on tiedossa se, että nämä eivät ole asioita, joita me pystytään vankilan omin voimin ratkaisemaan.
Apulaisoikeusasiamies on pyytänyt Riihimäen vankilaa ilmoittamaan marraskuun loppuun mennessä toimista, joihin se aikoo ryhtyä tarkastuksen havaintojen vuoksi. Schugk-Laulumaan mukaan vankilassa on myös tehty jo parannuksia osaan asioista, joihin kiinnitettiin tarkastuksessa huomiota.