Keskustan Viljanen EU:n maatalouspolitiikasta: "Suomalaisten herättävä kansalliseen itsekkyyteen"

Henkilö

Saavumme kuvaajan kanssa Vihdin Oinasjoelle vihertävien peltojen keskelle. Ympärille katsoessa ei tulisi ensimmäisenä mieleen, että olemme Helsingin metropolialueella. Täällä 50 kilometrin päässä Helsingin keskustasta on kansanedustaja Eerikki Viljasen tila. 

Viljanen kävelee meitä vastaan pihatietä pitkin navetan suunnalta. Astumme historiaa huokuvan Viljasen lapsuudenkodin pirttiin. Vastassa sisällä on myös vaimo Katariina.  

Pöytään istahtaessamme Viljasen puhelin soi, sen toisesta päästä tulee arvokasta kansalaispalautetta. Toistaiseksi puheluita kansalaisista on tullut suhteellisen vähän, Viljasen mukaan syynä saattavat olla viljelijöiden kiireet tähän aikaan vuodesta.  

Viljanen on omien sanojensa mukaan ”kepussa uitettu”. Hänen molemmat vanhemmat ovat olleet mukana politiikassa, ja isä Pekka Viljanen toimi kansanedustajana 90-luvulla.  

Jotakin Viljasen keskustalaisesta taustasta kertoo se, että Oulun puoluekokous 2006 on ollut ainut keskustan puoluekokous, mihin hän ei ole päässyt osallistumaan koko elinikänsä aikana.  

Viljanen lähti nuorena mukaan keskustanuoriin ja -opiskelijoihin. Liittokokousten junttaukset ja äänestykset koulivat politiikan maailmaan, ja nuorisopolitiikka toi tärkeitä verkostoja.  

– Keskustelut ja väittelyt olivat valtavan silmiä avaavia ja opettavaisia, hän sanoo.  

Nuorisopolitiikan kautta avautui myös ura politiikassa. Viljanen päätyi ensin keskustaopiskelijoiden apulaispääsihteeriksi ja siitä pääsihteeriksi. Sen jälkeen hän hyppäsi Antti Kaikkosen ja myöhemmin Mika Lintilän ja Jari Lepän avustajaksi sekä keskustan eduskuntaryhmän maatalouspoliittiseksi asiantuntijaksi.  

Maa- ja metsätaloustieteiden opinnot jäivät kiehtovien töiden alle, mutta Viljasella on edelleenkin vakaa aikomus valmistua joskus.  

– Ajattelin tässä syksyllä päivittää taas henkilökohtaisen opintosuunnitelmani, hän sanoo virnistäen.  

Viljanen putosi eduskunnasta ensimmäisen kauden kansanedustajana vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Se oli kova pettymys. 

– Vaalikausi oli todella hankala ja oma äänimääräni nousi 35 prosenttia, mutta putosin, hän sanoo.  

Elämä kuitenkin jatkui, ja uusi yritys koitti kevään eduskuntavaaleissa. 

Neljän vuoden tauon jälkeen hän pääsi kävelemään eduskuntatalon portaita noustuaan uudemman kerran eduskuntaan.  

– Tuntuihan se hyvältä!  

Viljanen ajatteli, että sauma läpipääsyyn oli hyvä, mutta mikään ei tietenkään ollut varmaa. Uuden nousun taustalla kovan kampanjoinnin lisäksi vaikutti varmasti myös konkari Matti Vanhasen päätös jättää kansanedustajuus.  

Eduskunnassa ilmapiiri ja toimintakulttuuri on muuttunut huomattavasti Viljasen avustaja-ajoista 2000-luvun alusta. Myös viimeisen neljän vuoden aikana tunnelma eduskuntatalon sisällä on ehtinyt muuttua. Viljasen mielestä esimerkiksi sosiaalinen media on muokannut ilmapiiriä paljon.  

– Sellainen omituinen jännite on vahvistunut, mutta ei kuitenkaan kaikkien välillä. Myös keskustelu julkisuudessa ja salissa on mennyt huomattavasti kärjekkäämpään suuntaan, Viljanen harmittelee.  

Uutena ilmiönä hänen silmäänsä on pistänyt se, että täysistunnossa ei puhutakaan salissa istuvalle väelle vaan somevideoille.  

Viljanen kuitenkin luottaa siihen, että valiokuntatyöskentely on jatkossakin asiallista, ja henki pysyy suljettujen ovien takana hyvänä.  

Politiikan ilmapiirin muuttuminen kärjekkäämpään suuntaan haastaa myös keskustaa puolueena. Kun julkinen keskustelu on meuhkaavaa ja vastakkainasettelua lietsovaa, tylsien ja monimutkaisten asioiden viestiminen voi olla hankalaa.  

Viljanen ei kuitenkaan ole heittänyt kirvestä kaivoon.  

– Ympäristö on välillä haaste, mutta uskon, että me selviämme. Mitään pikavoittoja ei varmasti tule, mutta luotan suomalaisiin ja keskustalaisiin.  

– Kyllä se totuus ihmisille valkenee, jos vain jaksamme viestiä tylsistäkin asioista, Viljanen painottaa. 

Maatalouspolitiikka on ollut Viljasen leipälaji oikeastaan koko hänen poliittisen uransa ajan. Sanottavaa maa- ja metsätaloudesta löytyisi loputtomasti.  

Huolenaiheena Viljasella on erityisesti maatalouden kannattavuuskriisi.  

– Tilakoot ja työmäärät ovat kasvaneet, ja yhteiskunta asettaa paljon paineita eri tasoilla.

Lisäksi yleinen hyväksyttävyys on ollut alalla koetuksella.

Maanviljelijöitä on syytetty päästöjen aiheuttamisesta ja vesistöjen pilaamisesta. Lihantuotannossa taas korostuu eettinen puoli, ja kotieläintuottajia on syytetty eläinten kärsimyksen aiheuttamisesta. 

Suomi on maatalouden olosuhteiltaan poikkeus Euroopan mittakaavassa. Sen vuoksi Euroopan unionin sääntelyyn ja tukijärjestelmiin on jouduttu tekemään paljon poikkeusjärjestelmiä. Tämä voi johtaa Viljasen mukaan täysin päättömiin järjestelmiin Suomessa. 

– Järjestelmä maatalouden tukemiseksi on äärimmäisen kankea, ja on vöitä ja henkseleitä enemmän kuin laki sallii, Viljanen kritisoi. 

Keskustaedustajan mielestä ”suomalaisten pitäisi herätä kansalliseen itsekkyyteen ja valppauteen entistä enemmän”.  

Euroopan unionissa Viljasen mukaan pitää ajatella kansallista etua ja ajaa sitä härkäpäisesti eikä antaa tuumaakaan periksi.  

Kaikki ei ole kuitenkaan Euroopan unionin syytä.  

– Meillä ei ole vaihtoehtoa olla EU:n ulkopuolella, ja kun ollaan jäseniä, niin tehdään asiat mahdollisimman hyvin. Kun ääriliikkeet ja EU- kriittisyys nostavat päätään, ei Suomen kannata omalla toiminnallaan sitä ruokkia tai antaa sille aihetta, Viljanen sanoo painokkaasti. 

Viljanen toimii myös Maa- ja metsätalous tuottajain Keskusliiton (MTK) valtuuskunnan puheenjohtajana. Hänen puheenjohtajuuskautensa aikana MTK on onnistunut viemään läpi useita tärkeitä uudistuksia. 

Viljasen mukaan MTK kuitenkin menee ongelmakeskeisyydessään keskustaakin pidemmälle.  

– Koska suurella osalla menee alalla niin huonosti, ei onnistumisistakaan saada kiitosta, Viljanen sanoo. 

Onnistumisista iloitsemisen pelätään vaikeuttavan vaikuttamistyötä jatkossa. 

Vaikka maatalouspolitiikassa saadaan työvoittoja ja moni asia muutetaan parempaan, mutta ”maali liikkuu aina eteenpäin”, Viljanen toteaa. 

Lähdemme vielä kierrokselle tilalle. Pihalle on istutettu kirsikka- ja luumupuut Viljasen kahden pojan nimikkopuiksi. Ne ovat kasvaneet 7 ja 8-vuotiaiden poikien mukana.  

Lasten pappa on luvannut tulla rakentamaan pian lapsille puumajan. Poikien mielestä sen pitäisi olla valmis jo ennen koulujen alkua, jotta siellä ehtii leikkimään vielä kesäloman aikana. 

Kävelemme vapaana laiduntavien nautojen luokse. Tähti on lauman ”kingi”, ja sen tullessa tervehtimään Viljasta uskaltaa myös muu lauma lähestyä meitä. Tankki ja Picasso saavat Viljaselta rapsutukset, minkä jälkeen tilan isäntä hypähtää tottuneesti sähköaidan yli.  

Viljasen suku on hoitanut Kuuselan tilaa yli sadan vuoden ja viiden sukupolven ajan. Viljanen aloitti tilan isäntänä vuonna 2012 sukupolvenvaihdoksen myötä.

Tilan tuotantosuunta vaihdettiin pari vuotta sitten lypsykarjasta lihakarjaan. Kaikki tuotanto tilalla on nykyään myös luomua.  

Viljasen maatalouden haavekuvassa tuotteilla on oikea, laatua vastaava hinta, eikä maataloustukia tarvita. 

– Suomessa tuotetaan jo nyt maailman puhtainta ja kestävintä ruokaa, hän pohtii katsoen laiduntavaa laumaa. 

Jatkamme kierrostamme tilan poikki vieressä olevan valtatien toiselle puolelle. Viljasen vanhemmat asuvat tilan naapurissa matkamme varrella.  

– He auttavat edelleen paljon tilan hommissa, hän kertoo.  

Myös appivanhemmat asuvat muutaman kilometrin päässä.  

Viljanen haluaa näyttää meille vielä Oinasjoen koulun, jossa hän ja edeltäneet sukupolvet kävivät alakoulun aikoinaan.  

Hänen omat lapsensa eivät Oinasjoen koulua ehtineet käydä. Pitkien taisteluiden jälkeen koulu jouduttiin lakkauttamaan lapsimäärän matalan ennusteen vuoksi. 

– Tähän kouluun liittyvät kunnallispoliittisen urani tunteellisimmat onnistumiset ja pettymykset, Viljanen sanoo.