Bidenin vierailu huipentaa Suomen ja Yhdysvaltain kuherruskuukauden, maiden välit ovat läheisemmät kuin koskaan

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin saapuminen Helsinkiin torstaina tapaamaan Pohjoismaiden johtajia edustaa jonkinlaista huippukohtaa Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälisissä suhteissa, loogista huipennusta pitkälle kehityskululle.

Maiden suhteet ovat nyt läheisemmät kuin koskaan, niin poliittisesti kuin kansalaisten mielissäkin. Yhdysvallat-asiantuntija, pitkään Washingtonissa asunut Miltton USA:n toimitusjohtaja Kristiina Helenius kuvailee, että meneillään on kuherruskuukausi.

– Tunnelmat molemmissa maissa ovat tosi positiiviset. Suomessakin on nähty, että Yhdysvaltojen vastustajia ja kritisoijia on todella vähän. Nyt on selkeästi tällainen kuherruskuukausi menossa, ja iso ikkuna tiivistää suhteita ja löytää kumppaneita, Helenius sanoo STT:lle.

Jo se, että Yhdysvaltain presidentti tulee Suomeen ilman, että se liittyy Venäjän tai Neuvostoliiton johtajan tapaamiseen, on poikkeuksellista. Edellinen Yhdysvaltain presidentin Suomen-vierailu oli Donald Trumpin tapaaminen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa heinäkuussa 2018.

Tuo tapaaminen keräsi suurta maailmanlaajuista huomiota, mutta konteksti oli Suomen kannalta aivan erilainen kuin nyt. Viisi vuotta sitten Suomi esiintyi – ehkä viimeistä kertaa – neutraalina näyttämönä lännen ja idän välillä. Nyt taas Yhdysvaltain presidentti saapuu suoraan sotilasliitto Naton huippukokouksesta tuoreeseen Nato-liittolaismaahan.

Helenius huomauttaa, että tätä ennen Suomen ja Yhdysvaltain suhteet ovat olleet jo pitkään hyvät, mutta suhdetta on leimannut tietty harmittomuus. Suomen kansainväliseen rooliin on kuulunut olla hyvä oppilas ja hyvä kumppani, ja länsi-integroituminenkin on tapahtunut perinteitä noudattaen vähitellen, Moskovaa liikaa ärsyttämättä.

Suomen ja Yhdysvaltain kanssakäyminen valtionjohtajien tasolla oli pitkään melko sattumanvaraista.

– Ulkoiset tekijät ovat sanelleet meidän yhteydenpidon tiiviyttä ja intensiteettiä. Esimerkiksi syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen (pääministeri Paavo) Lipponen ja (presidentti Tarja) Halonen kävivät Valkoisessa talossa, mutta ne olivat ulkoisten tekijöiden aikaansaamia, Helenius sanoo.

Nyt Nato-jäsenyys vie suhteen lopullisesti uudelle tasolle. Vaikka Suomen turvallisuuden viimeinen lukko on käytännössä ollut jo pitkään Washingtonissa, nyt se on sitä myös juridisesti.

– Nyt meillä on kohtalonyhteys, ja siinä on struktuurit, joita noudatetaan ja jotka sanelevat yhteydenpitoa. Me olemme ihan eri tavalla strategisessa ytimessä.

Suomi-kuva on ollut perinteisesti Yhdysvalloissa hyvin hämärä ja himmeä, Helenius kertoo. Suomi on nähty osana Pohjoismaita, joihin liitetty mielikuvia edistyksellisistä maista joissa koulutus, terveydenhuolto ja tasa-arvo ovat korkealla tasolla.

– Mutta meidän oma profiili on ollut kohtalaisen matala tai näkymätön.

Liittolaisuus on tuonut tähän muutoksen ja kirkastanut Suomen maabrändiä. Helenius huomauttaa, että kaikki armeijaan ja puolustukseen liittyvä on todella keskeistä yhdysvaltalaisessa kulttuurissa. Liittolaissuhde on kaikille helppo ymmärtää.

– Se lämmin ailahdus, jonka amerikkalainen kokee, että meillä on uusi liittolainen siellä, se on aitoa jo tunnetasolla. Siinä suhteessa maabrändin osalta tämä on ollut eri sarjaan hyppäämistä, myös tunnettuuden kannalta.

Tämä on Heleniuksen mukaan näkynyt selvästi viimeisen vuoden aikana myös Washingtonin yritysmaailmassa. Enää yhdysvaltalaiset eivät joudu miettimään, onko Suomi osa Venäjän vaikutuspiiriä.

Maabrändiä paransi myös edellinen pääministeri Sanna Marin (sd.), joka Heleniuksen mukaan nousi Yhdysvalloissa julkkiksen asemaan. Marinin tunsivat tavalliset kadunmiehet ja ottivat puheeksi niin taksikuskit kuin satunnaiset tuttavat lääkärin odotushuoneessa, mikä on Yhdysvalloissa täysin ennennäkemätöntä.

Helenius toivoo, että suomalaiset yritykset hyödyntäisivät nykyistä hyvää tilannetta Suomen ja Yhdysvaltain suhteissa. Poliittinen lähentyminen lisää mahdollisuuksia myös taloudelliselle yhteistyölle.

Yhdysvalloista tuli viime vuonna Suomen tärkein kauppakumppani, mutta Suomi on Heleniuksen mukaan yritysten ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyössä vielä reippaasti jäljessä muita Pohjoismaita.

Heleniuksen mielestä nyt on erityisen suotuisa hetki suomalaisyrityksille tehdä liiketoimintaa Yhdysvalloissa.

– Nythän on se hetki, kun meistä ollaan kiinnostuneita. Olemme korkean teknologian maa, ja olemme oikeasti tuomassa vastauksia kipukohtiin, joita Yhdysvallat on miettinyt.

Hän nostaa esimerkiksi julkilausuman, jonka Suomen silloinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken allekirjoittivat kesäkuun alussa maiden yhteistyöstä 6G-teknologian kehityksessä. 6G on ollut Yhdysvalloille huolenaihe maan vähentäessä Kiina-yhteistyötä, ja Suomi pystyy tarjoamaan tässä apua.

Muitakin pelipaikkoja suomalaisille yrityksille on syntymässä. Helenius mainitsee ajankohtaisista kysymyksistä ilmastonmuutoksen, avaruuden, kyberturvallisuuden ja kvanttiteknologian.

– Tällaisia asioita, joissa koko ei ratkaise, vaan teknologia. Sillä tavalla tämä aika on jotenkin tosi hyvä ja suomalaisille sopiva. Meille massatuotanto tuottaa ongelmia, mutta jos puhutaan skaalautuvasta teknologiasta, joka perustuu innovatiivisuuteen, siinä yhteensopivuus on hirveän hyvä.

Nato-jäsenyys tuo suhteisiin myös uudenlaista struktuuria, kun esimerkiksi säännöllisiä tapaamisia on useammin, ja maat rakentavat yhteistä suorituskykyä.

Helenius näkee Bidenin valinneen Helsingin Pohjoismaiden Yhdysvaltojen huippukokouksen pitopaikaksi nimenomaan Suomen tuoreen Nato-jäsenyyden ansiosta. Korkean profiilin vierailu on kiitos sekä Suomelle että presidentti Sauli Niinistölle nopeasti ja pätevästi sujuneesta liittymisestä Natoon.

– Natoon liittyminen näytti, kuinka valmiita jo olimme, miten paljon taustatyötä on tehty. Tämä ei tullut puskista, vaan tämä on looginen jatkumo meidän länsi-integroitumiselle, ja se vain odotti sitä oikeaa hetkeä.

Yhdysvalloissa Bidenin Helsingin-vierailu jäänee vähälle huomiolle, ja sen noteeraavat luultavasti vain politiikan ammattiseuraajat. Kyse ei ole samanlaisesta mediaspektaakkelista kuin Trumpin ja Putinin viiden vuoden takainen tapaaminen, vaan Bidenin normaalista työtehtävästä.