Ville "terapeuttiville" Merinen voi olla ensimmäinen ihminen, jolle nuori kertoo huolistaan – Näin vanhempi voi tukea murrosikäistä nuorta
Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) anonyymeihin palveluihin tulevat yhteydenotot tarjoavat näköalapaikan siihen, mitä Suomen nuoret kokevat ja mikä heitä puhututtaa.
Esille nousevat muun muassa ihmissuhteet, mielenterveyteen liittyvät asiat, ahdistuneisuus sekä keinottomuus pärjätä vaikeiden tunteiden kanssa. Lisäksi osa nuorista kokee suoritus- ja koulupaineita, joihin voi liittyä esimerkiksi ahdistuneisuutta, stressiä tai uupumusta. Näin kertoo nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa työskentelevä MLL:n suunnittelija Minna Haapanen.
Haapasen mukaan erityisesti lukiota käyvät tytöt ovat suorituspaineille erityisen alttiita. Huolta esiintyy myös omien vanhempien voinnista tai tilanteesta kotona.
– Korona-aikana elettiin pitkään erikoisissa olosuhteissa, mikä on näkynyt ja kuulunut yhteydenotoissa. Aika on koskettanut ja hämmentänyt niin nuoria kuin aikuisiakin, mutta aikuisena tilanteeseen saa hieman enemmän perspektiiviä. Nuoret ovat loikanneet kesken lapsuuden poikkeustilaan, missä on yhtäkkiä pitänyt osata uudenlaisia toimintatapoja. Tämä on vaikuttanut paljon myös kaverisuhteisiin, Haapanen sanoo.
Myös kiusaaminen on vuodesta toiseen yhteydenotoissa pinnalla. Kiusaamista esiintyy Haapasen mukaan ulkopuolelle jättämisestä alkaen fyysiseen kiusaamiseen asti.
Haapasen mukaan on inhimillistä, että nuorella voi olla iso kynnys kertoa omista tuntemuksistaan tai ajatuksistaan.
– Nuoret usein ajattelevat, että he eivät halua olla vaivaksi esimerkiksi vanhemmilleen. Toisaalta he eivät välttämättä itsekään tiedä, mistä on kyse tai mihin olo liittyy, Haapanen sanoo.
Hänen mukaansa olisi tärkeää rohkaistua ottamaan ensimmäinen askel esimerkiksi vanhemmalle tai kouluterveydenhoitajalle juttelemiseen.
Moni nuori törmää sosiaalisessa mediassa ”terapeuttivilleen” eli pirkkalalaiseen psykoterapeuttiin Ville Meriseen. Merinen toimii eri sosiaalisen median alustoilla, joista häntä eniten seurataan videoiden jakamiseen tarkoitetussa Tiktokissa sekä suoratoistopalvelu Twitchissä.
Merinen perusti Willfeel -nimellä kulkevan Twitch-kanavansa vuonna 2020. Kanavasta on nopeasti muodostunut merkittävä mielenterveys-teemainen alusta, jossa vieraina on käynyt muun muassa lähes 600 000 tilaajan tubettaja Roni Bäck sekä Youtube-palkintogaala Creator Awardseissa vuoden striimaajaksi palkittu Eetu ”Eeddspeaks” Pesonen.
Nyt Willfeel toimii osana työterveyden ja hyvinvoinnin palveluyritys Helttiä, ja kanavalla puhuu Merisen lisäksi myös muita mielenterveyden asiantuntijoita. Myös Merisen perhe on välillä mukana somesisällöissä.
– Mielenterveys on siitä hyvä aihe, että katsojakuntaa ei tarvitse tietoisesti rajata, ja vaikka masennusaiheista liveä voi katsoa kaikki iästä riippumatta. Ehkä Twitch-alusta ajautuu kuitenkin tavoittamaan nimenomaan nuoria ja nuoria aikuisia, Merinen sanoo.
Toisinaan striimien sisältö saattaa liittyä esimerkiksi Merisen arjen tai muun kuin mielenterveyteen liittyvän aiheen ympärille.
– Ihmiset eivät aina jaksa katsoa sitä, että puhutaan vaan vaikka masennuksesta. He haluavat katsoa normaalia elämää, kun esimerkiksi tehdään ruokaa tai ajellaan autolla, Merinen kertoo.
Itse striimin sisällöstä huolimatta katsojat tiedostavat, että kyseessä on yhteisö, jossa mielenterveyden asioista on avointa puhua. Merinen saattaa kuvata kokkailujaan, ja samalla katsoja kertoo chatissa omista ajatuksistaan.
– Twitchin hienous on, että siellä keskustelua käydään reaaliajassa. Voin heti vastata chattiin tulleeseen viestiin, ja keskustelut myös ovat usein henkilökohtaisimpia siellä, Merinen sanoo.
Lisäksi striimit ovat pääasiassa videoita pidempiä, sillä niiden kesto vaihtelee tunnista 24 tuntia kestäviin striimaustempauksiin.
Tiktokissa terapeuttiville-tilillä on tällä hetkellä noin 76 000 seuraajaa, ja videoille on kertynyt yhteensä yli kaksi miljoonaa tykkäystä.
Videot käsittelevät aiheita mielenterveyden ympärillä. Hän muun muassa jakaa videoillaan vinkkejä keinoihin hallita omaa ahdistusta tai ajatuksia. Lisäksi videoilla puhutaan usein ajankohtaisista aiheista mielenterveyden näkökulmasta.
– Tiktokissa on ehkä vieläkin nuorempia katsojia. Siellä ehkä hieman enemmän mietin sitä, mitä julkaisen, Merinen sanoo.
Merisen mukaan muualla sosiaalisessa mediassa sisällöt eivät leviä yhtä nopeasti.
– Tuntuu, että Tiktok on mennyt muun somen edelle. Lyhyet ajatuksia herättävät vinkit videoilla lyövät helposti läpi. Sisällöntekijä joutuu kuitenkin miettimään videota paljon. Vaikka se olisi lyhyt, sen tekemiseen voi mennä vaikka päivä aikaa, Merinen sanoo.
Willfeel-yhteisöön kuuluu Twitchin, Tiktokin, Youtube-kanavan sekä Instagram-tilin lisäksi myös kanava pikaviestipalvelu Discordissa sekä viime vuonna perustettu keskustelufoorumi. Discordissa ja keskustelufoorumilla ihmiset voivat jakaa anonyymisti tai nimellään mielen päällä olevia asioita. Erityisesti Discordissa keskustelu pyörii muidenkin aiheiden ympärillä.
– Kanavissa kehotetaan ihmisiä keskustelemaan mielenterveyden asioista. Monet kirjoittelevatkin niin Twitchissä kuin muillakin alustoilla hienoja kannustavia vastauksia toisilleen, Merinen kertoo.
Merisen mukaan sosiaalinen media on nuorille tärkeä paikka, jossa puhua omista mieltä askarruttavista asioista ja etsiä tukea. Nimimerkin takaa on helppo kirjoittaa, ja sosiaalinen media voi olla ensimmäinen paikka, josta nuori löytää hyväksyntää ajatuksilleen.
– Nuoret tietävät, että esimerkiksi Willfeel-yhteisön alustat ovat paikkoja, jonne voi mennä, Merinen sanoo.
Merinen saa yksityisviesteihinsä useita satoja mielenterveyteen liittyviä viestejä.
– Minusta se on tosi iso juttu, ja olen otettu siitä, että joku luottautuu minulle. Olen viestien kautta saanut aika ison kuvan siitä, mitä nuoret ajattelevat, Merinen sanoo.
Hän kuitenkin korostaa, että sosiaalisen median tarjoama vertaistuki ja mahdollisuus keskustella ei korvaa terveydenhuollon palveluja.
– Meillä on Suomessa hyvät systeemit periaatteen tasolla mielenterveyden hoitamiseen. Käytännön tasolla vapaita aikoja esimerkiksi psykoterapiaan ei kellään ole ja jonot on aikamoisia. Siksikin uskon, että mielenterveysaiheisten somekanavien suosio on lisääntynyt, Merinen sanoo.
Merinen kehottaa nuoria ottamaan ensimmäisen askeleen, jos kokee hankalia tunteita. Jos yritys avata keskustelu oman vanhemman kanssa tuntuu epätoivoiselta, voi ajatuksista puhua vaikka opettajalle tai terveydenhoitajalle. Merisen mukaan yhteinen sävel usein löytyy kotona, kun keskustelun uskaltaa avata.
– Vaikeat elämänvaiheet ja hankalat tunteet ovat osa elämää. Niistä kannattaa puhua jollekin, eikä koittaa selvitä liian pitkään itsekseen. Niitä tulee ja ne menevät pois, kun niihin saa apua. Se on osa sitä elämänpolkua, mikä johtaa johonkin, Merinen summaa.
MLL:n Haapasen mukaan sosiaalisella medialla on sellainen merkitys nuorille, joita vanhempien on vaikea ymmärtää, vaikka he somea käyttäisivätkin.
– Nuoret ovat kasvaneet siihen. Nuoret eivät mene nettiin vaan he elävät sitä. Se on yksi sosiaalisten suhteiden rakentamisen paikka, Haapanen sanoo.
Vaikka sosiaalisessa mediassa nuori saattaa kokea kiusaamista tai ulkonäköpaineita, voi someen liittyä myös ulkopuolisuuden kokemuksia.
– Monessa perheessä puhutaan ruutuajasta, ja siitä toki pitää huolestua, jos nuoren elämään ei mahdu mitään muuta tai yöunet kärsivät. Sosiaalinen media kuitenkin on nuorille tärkeä rinnakkainen tila, Haapanen kertoo.
Vaikka nuori olisi perheensä kanssa olohuoneessa, näyttäytyy rinnakkainen tila esimerkiksi ystäville eri somekanavissa viestimisenä. Haapasen mukaan nuori voi kokea niin kutsuttua fomoa (fear of missing out) eli pelkoa siitä, että jää jostakin paitsi, jos vanhemmat päättävät rangaistuksena rajoittaa puhelimen käyttöä.
– Harvoin on hedelmällisin sanktio, että otetaan esimerkiksi puhelin pois pitkäksi aikaa. Nuori voi jäädä jonkin tosi tärkeän ulkopuolelle ja ahdistua siitä, Haapanen sanoo.
Tärkeää olisi hänen mukaansa neuvotella somen käytöstä yhdessä nuoren kanssa.
Sosiaalisessa mediassa on myös useita erilaisia mielenterveyteen liittyviä chat-palveluita, jotka Haapanen näkee nuorille merkityksellisinä.
– Kynnys on matalampi kuin mennä juttelemaan esimerkiksi koulun aikuiselle. On iso merkitys, että asioista puhutaan, Haapanen sanoo.
Aikuisilta Haapanen toivoo herkkyyttä ja empaattisuutta, jos joku lähipiirin nuori osoittaa oireilua tai kertoo siitä.
– On tärkeää, että vanhempina kestetään se, mitä nuori kertoo. Saa olla ihminen, mutta että ei tulisi sellainen olo, että nuoren pitää kannatella vanhempaa, koska vanhempi huolestuu tilanteesta niin paljon. Lisäksi nuorelle on hyvä antaa hyvää palautetta ja rohkaista siitä, että uskaltaa kertoa asiansa, sillä se on lähtökohtaisesti tosi vaikeaa, Haapanen sanoo.
Haapanen näkee, että tärkeintä on toivon ylläpitäminen. Nuorella viikon vaikea jakso saattaa kaapata mielen mennessään, vaikka viikkoa edeltävät kaksi kuukautta olisivat menneet hyvin. Vanhemman on myös hyvä viestiä, että on avoin keskusteluavulle, jos nuori sitä kaipaa.
Haapasen mukaan vanhempien on usein vaikea hahmottaa, kuuluuko nuoren käyttäytyminen murrosikään vai voiko taustalla olla alkavia mielenterveyden ongelmia.
– Kehityspsykologisena tehtävänä on asteittainen irtaantuminen omista vanhemmista. Nuori alkaa säädellä, miten paljon haluaa jakaa vanhempiensa kanssa asioita. Tästä moni vanhempi hämmentyy, Haapanen kertoo.
Etäisyys ja vetäytyminen kuuluvat Haapasen mukaan murrosikään, mutta jos nuori on pitkään ja yhtäjaksoisesti vetäytynyt ja alavireinen, on vanhemman syytä olla hereillä.
– Toisilla murrosikä näyttäytyy valtavana tunteiden räiskymisenä ja toisilla tunnemyrsky tapahtuu sisäisesti. Se voi vanhemman näkökulmasta näyttäytyä vetäytymisenä, Haapanen sanoo.
Haapasen mukaan on hyvä peilata tilannetta nuoren elämään. Jos vetäytyneisyys liittyy myös esimerkiksi harrastuksiin, ystäviin ja kouluun, voi keskustelun nostaa esiin nuoren kanssa.
– Vanhempana usein syyllistää itseään siitä, kun lapsi vetäytyy. Täytyy miettiä kuitenkin siitä näkökulmasta, että autanko omaa nuorta kehittymään ja kasvamaan vai estänkö kehitystä pitämällä hänet samalla tasolla kuin hän on lapsena ollut. Nuoren kanssa täytyy neuvotella, eikä jaella käskyjä, Haapanen sanoo.
Murrosikä muuttaa nuorta, ja suhde omaan vanhempaan sekä vanhemmuus itsessään muuttuvat. Haapasen mukaan muutokselle antautuminen ja sen sietäminen ovat tärkeä osa nuoren ja vanhemman suhdetta.
Haapasen mukaan opetussuunnitelmassa tulisi varata enemmän tilaa tunnetaidoille. Osassa kouluista järjestetään hänen mukaansa esimerkiksi kuraattorien vetämiä työpajoja sekä pidempiä tunnetaitoihin liittyviä projekteja.
Keinottomuus pärjätä vaikeiden tunteiden kanssa saattaa Haapasen mukaan näkyä tunteiden purkamisena esimerkiksi itsensä satuttamisen kautta.
– Murrosikä mullistaa kaiken, ja se on haastavaa aikaa tunteiden hallinnan ja sietämisen kannalta. Olisi arvokasta, että olisi etukäteen eväitä valmistautua siihen. Vanhemmatkin voivat osaltaan opettaa omien tunteiden sallimista sekä keinoja, miten niiden kanssa voi pärjätä, Haapanen sanoo.
Haapasen mukaan ahdistuneiden nuorten kanssa voi käydä keskustelua, mitä ahdistuksen helpottamiseksi voi tehdä.
– Toisille se on energinen musiikki, kylmä suihku, kirjoittaminen tai piirtäminen, Haapanen sanoo.
Lisäksi nuorten tueksi kaivataan Suomessa Haapasen mukaan riittäviä resursseja peruspalveluihin, kuten oppilasterveydenhuoltoon, koulukuraattoreille sekä opinto-ohjaajille. Myöskään erityispalveluissa, kuten nuorisopsykiatriassa tai nuorten päihdehoidossa, ei hänen mukaansa ole tällä hetkellä riittävästi resursseja nuorten tukemiseksi.
– Meillä on paljon byrokratiaa, jolla pyritään hyvään, mutta joka ei aina huomioi esimerkiksi murrosiän herkkää kehitysvaihetta, Haapanen sanoo.
Siksikin Haapanen näkee tärkeänä, että esimerkiksi MLL:n lasten ja nuorten chatti sekä puhelin vastaavat vuoden jokaisena päivänä.
– Chattiin kirjoittaminen voi olla tosi tärkeä ensimmäinen askel, minkä nuori ottaa, Haapanen sanoo.
Lasten ja nuorten puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä, p. 116 111, samoin chat osoitteessa nuortennetti.fi
Vanhempainpuhelimen ja chatin (myös ajanvarauksella ammattilaisen kanssa) tiedot vanhempainnetti.fi