"Onhan tässä aluevaalityötä tehty jo neljäkymmentä vuotta" – Lapin vaalikomeetta ponkaisi ensiyrittämällä parlamentaarikkojen sarjaan
Ranualainen eläkkeellä oleva lääkäri Timo Peisa teki viime tammikuun aluevaaleissa tempun, johon tuskin kukaan ennen vaaleja pystyi uskomaan.
Päivänpolitiikan ulkopuolelta sitoutumattomana keskustan listalle lähtenyt mies rohmusi peräti 1 374 ääntä.
Vain kolme lappilaista kansanedustajaa keräsi isomman äänipotin monen tunnetun nimen jäädessä ensikertalaisen taakse.
Vanha sananparsi, jonka mukaan kukaan ei olisi profeetta omalla maallaan, joutaa Peisan kohdalla romukoppaan. Ranualta tuli huimat 1 151 ääntä eli noin 75 prosenttia kaikista kunnassa annetuista äänistä.
Kun äänisaalis on lähes kolmasosa pienen kunnan asukasluvusta, voi ranualaisten vaalitaktiikan todeta onnistuneen nappiin.
Timo Peisa on kiitollinen erityisesti siitä, että pystyi omalla ehdokkuudellaan vetoamaan kuntalaisiin yli puoluerajojen, mutta ilman massiivista kampanjointia.
– Vaalibudjetti oli parin lehti-ilmoituksen myötä noin 300 euroa. Mutta onhan tässä neljäkymmentä vuotta vaalityötä tehty, hän viittaa pitkään uraansa terveyskeskuslääkärinä.
Ääniharava myöntää saaneensa kansalaisilta rohkaisevaa palautetta vaalien jälkeen.
– Mitä olen ihmisiä tuolla kylänraitilla jututtanut, niin huoli palvelujen säilymisestä oli saanut ihmiset äänestämään tuttua ehdokasta. Hyvän tuloksen ansiosta saimme Ranualle myös aluehallituksen paikan, mikä on tärkeä asia jo päätöksiä valmisteltaessa, Peisa muistuttaa.
Vaikka Peisa esiintyi keskustan listoilla sitoutumattomana ehdokkaana, kyse ei ollut ”ulkopuolisten” äänten kalastelusta.
– Koin sen luontevana, koska en ole puolueen jäsen. Toki minulla keskustalainen aatemaailma on taustalla. Varsinkin puolueen korostama alue- ja maaseutupolitiikka on lähellä sydäntä. Aluevaalien menestys osoitti, että keskustan viesti meni kansalaisille perille, hän iloitsee.
Päättäjien tehtävä on huolehtia, että lupaukset terveyskeskusten tai palvelujen säilymisestä eivät jää pelkäksi sananhelinäksi.
Lapin hyvinvointialueen VATE-valmisteluryhmään kuulunut Peisa kuvailee pohjoisimman maakunnan tilannetta haastavaksi. Hallituksen järjestäytymiskokouskin kesti viisi tuntia.
– Ei siihen mitään ylimääräistä dramatiikkaa sisältynyt. Käsiteltäviä asioita oli vaan niin paljon”, mies huokaa.
Valtion hyvinvointialueille antaman rahoituksen suhteen Lappi tulee Peisan mielestä olemaan hyvässä asemassa.
– Täytyy muistaa, että ei tännekään ylimääräistä lisärahaa ole uudistuksen myötä luvassa. Väestö ikääntyy koko ajan, mutta kasvava palvelutarve pitää jatkossa hoitaa nykyisen suuruisilla kustannuksilla, aluevaltuutettu korostaa.
Lapissa erityisolosuhteen muodostavat myös laaja maakunta ja pitkät välimatkat.
– Etäyhteydet ovat tulleet jäädäkseen, mutta pelkästään niiden varaan ei sote-palveluja voi jatkossakaan laskea. Etävastaanotto voi toimia hyvin esimerkiksi perusterveiden ihmisten kontrolleissa. Mitä vaikeampiin potilastapauksiin mennään, sen enemmän tarvitaan perinteistä lähivastaanottoa.
Peisa muistuttaa, että pitkien etäisyyksien maakunta ei päässyt aikanaan mukaan Paras-hankkeen myötä muodostuneisiin kuntayhtymäkuvioihin samalla lailla kuin monet muut alueet.
– Tämä näkyy varsinkin tietojärjestelmien kirjavuudessa. Naapurikunnilla voi olla aivan erilaiset järjestelmät ja käytännöt, mikä haittaa toimintojen kehittämistä alkuvaiheessa. Lisäksi suuren organisaation onnistunut hallinta vaatii hyvää tiedolla johtamista, minkä ehdoton edellytys on kattava ja laadukas tiedon keruu.
Kirjavuutta on ollut myös lappilaisten kuntien tavoissa järjestää omat terveyspalvelunsa. Paljon porinaa herättäneet palvelujen ulkoistamiset ovat joissakin kunnissa onnistuneet hyvin, toisissa hiukan heikommin.
– Meillä Ranualla julkinen puoli on pystynyt hoitamaan palvelut mielestäni hyvin. Kunnassa on ollut monia pitkäaikaisia lääkäreitä. Joissakin muissa kunnissa palvelut hoituvat hyvin ulkoistettuina, mikä aiheuttaa helposti monopoliaseman. Se taas ei ole pitemmän päälle hyvä juttu, Peisa selvittää.
Julkisen ja yksityisen puolen onnistunut symbioosi on asiantuntijan mukaan yksi tärkeimmistä tavoitteista, kun sote- ja pelastuspalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle.
– Isommalla yksiköllä on sekä leveämmät hartiat että enemmän osaamista kuin yksittäisellä kunnalla. Tämän ansiosta neuvotteluosapuolet ovat jatkossa enemmän samalla tasolla, Peisa tiivistää tilanteen.
Työtä on siis luvassa, mutta sitä tuoreet aluevaltuutetut on valittu tekemään.
68-vuotias entinen johtava lääkäri sanoo omaavansa kokemusta politiikan ”pöytätavoista” vain esittelijänä oman ammattialan asioista Ranualla päätettäessä.
– Ranualla on hyvä päätöksentekokulttuuri. Väestö vähenee ja hoidon tarve kasvaa, mutta paljon positiivistakin tapahtuu. Jos pitkään kaavailtu Suhangon kaivos saadaan vihdoin toimintaan, siitä riittää työtä ja toimeentuloa pitemmäksi aikaa, hän vakuuttaa.
Hyvästä vaalituloksesta huolimatta aluevaltuusto tulee olemaan jatkossakin se instanssi, mihin Peisa tarmonsa suuntaa. Perheyhteisössä riittää hänen mukaansa yksi kansanedustaja, sillä Katri Kulmuni on Peisan miniä.
– En lähde. En edes siinä tapauksessa, että Katri ei olisi mukana, hän vastaa päättäväisesti kysymykseen mahdollisesta kansanedustajaehdokkuudesta.
Timo Peisa on syntyperäinen ranualainen. Hän on opiskeluvuosia sekä muutamaa Kemin työvuotta lukuun ottamatta asunut paikkakunnalla koko ikänsä.
– Olen vähän turhan laiska hillastaja. Mutta curling on nykyinen suuri intohimoni. Pitää miehen kunnossa, mutta parasta siinä lajissa on yhteisöllisyys. Ranua on sitä paitsi pohjoisen curlingin ehdoton keskus, hän ylpeilee.