Selvitys: Virkeä kaupunkikeskusta tarvitsee houkuttimeksi monenlaisia tapahtumia – tyhjien liiketilojen osuus kasvussa
Vireässä kaupunkikeskustassa järjestetään ainakin neljänlaisia tapahtumia, jotka vetävät kävijöitä puoleensa. Myös ruokakaupat ovat tärkeitä, sillä ne houkuttelevat asiakasvirtoja erikoiskauppoihinkin.
Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistyksen (EKK) kokoama asiantuntijaverkosto on laatinut ympäristöministeriön toimeksiannosta suositukset keskustojen elinvoiman vahvistamiseksi.
Keskustojen vetovoima tukeutuu osaltaan erilaisiin tapahtumiin, joita kannattaa suositusten mukaan järjestää ympäri vuoden. Ketterä tapahtumatarjonta edellyttää valmiuksia tarjota sähköä, vettä, viemäröintejä, vessoja, äänijärjestelmiä, turvajärjestelyitä ja katettuja ulkotiloja.
Kaupunkien pitäisi asiantuntijoiden mukaan tarjota tapahtumia monipuolisesti.
Jokaisella 50 suurimmalla kaupungilla on hyvä olla ainakin yksi valtakunnallisesti tunnettu, vähintään viikonlopun kestävä ”imagotapahtuma”. Sellaisiksi voi laskea esimerkiksi Porin Suomi-areenan ja Pori Jazzin, jotka vetävät 300 000 kävijää.
Suurtapahtumiin kuuluvat myös vaikkapa Helsingin juhlaviikot ja Taiteiden Yö (250 000 kävijää), Hamina Tattoo (150 000) ja Seinäjoen Tangomarkkinat (110 000). Esimerkit on koottu kyselyllä keskustayhdistyksille vuodenvaihteessa 2020–2021.
Joskus kuitenkin suosittu tapahtuma voi hiipua pois, kuten Lappeenrannan humppafestivaali.
Suurtapahtuma voi tuoda kaupunkiin paljon rahaa. Liki 60-vuotias Kotkan Meripäivät vetää vuosittain 240 000 kävijää, jotka esimerkiksi vuonna 2019 kuluttivat noin 14 miljoonaa euroa.
Suurfestivaalien lisäksi keskustoja elävöittävät isot kauppatapahtumat, kuten useassa kaupungissa järjestettävät Stockmannin Hullut päivät, Porin Korttelikuhinat tai Lappeenrannan Fashion by Night.
EKK:n raportin mukaan keskustoissa voisi järjestää nykyistä enemmän ravintolatapahtumia. Mallia antavat vaikkapa Helsingin Art Goes Kapakka tai Mikkelin Sapas-festivaali.
Erityisesti perheet ovat kohderyhmänä yhteisötapahtumissa, joista perinteisimpiä ovat joulunavaukset. Yhteisötapahtumiksi voidaan laskea myös vaikkapa Kokkolan ja Pietarsaaren Venetsialaiset, Turun päivä tai Kouvolan Taiteiden yö.
Keskustojen kiinteät esiintymislavat palvelevat parhaimmillaan pysyvinä yleisömagneetteina.
– Esimerkiksi Joensuun torilla on korkeatasoisella tekniikalla varustettu esiintymislava, jolla tarjotaan jatkuvaa tapahtumavirtaa. Kaupungissa on ainutlaatuisen aktiivinen keskustan tapahtumakulttuuri, hehkuttaa EKK:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen.
Asumista ja työpaikkoja voidaan lisätä keskustoissa kaavoituksen avulla. Keskustoja ja niiden lähialueita suositellaan tiivistettäväksi lisä-, täydennys- ja korotusrakentamisella.
Esimerkiksi Hyvinkäällä rakennettiin suuri Willa-kauppakeskus ydinkeskustaan, ja myös asumista on lisätty keskustassa. Lappeenrannan keskustaa on tiivistetty täydennysrakentamisella. Viihtyisyyttä kaupunkeihin haetaan myös kävelykeskustoilla ja -kaduilla.
Keskustojen elävöittämistyöhön kannustaa viime aikojen kielteinen kehityskulku. Viime keväänä tyhjiä liiketiloja oli keskustoissa keskimäärin 11,5 prosenttia, kun luku neljä vuotta sitten oli 10,2 prosenttia.
Myös keskustojen elinvoimaluvut ovat laskeneet viidessä vuodessa, ilmenee EKK:n vuosittaisesta elinvoimalaskennasta. Viime kevään mittauksessa oli mukana 32 kaupunkia.
Elinvoimalukujen laskun taustalla ovat verkkokaupan lisääntyminen ja kauppakeskusten rakentaminen keskustojen ulkopuolelle.
Keskustoihin tarvitaan myös ruokakauppoja, mutta varsinkin isoille päivittäistavarakaupoille keskustoissa toimiminen voi olla vaativaa. Isommista tonteista on usein pulaa ja vuokratkin saattavat olla korkeita.
– Ruokakaupat ovat keskustoille tärkeitä. Niissä asioidaan päivittäin ja ne tuovat keskustoihin suuria asiakasvirtoja, summaa Päivittäistavarakauppa PTY:n toimitusjohtaja Kari Luoto. Hän oli yksi EKK:n suositusten asiantuntijoista.
Luoto huomauttaa, että kuluttajat tarvitsevat keskustoihin erilaisia myymälätyyppejä aina lähikaupoista super- ja hypermarketteihin. Hänen mukaansa liikepaikkoja ja tontteja pitäisi riittää myös isoille ruokakaupoille.
– Kauppojen tulee olla saavutettavissa monipuolisesti eri kulkumuodoilla, niin kävellen, pyörällä kuin autollakin. Lisäksi tarvitaan pysäköintipaikkoja autoille ja pyöräparkkeja pyörille.
Koronarajoitukset hiljensivät keskustoja maaliskuussa 2020. Pandemian kiristyminen on tuonut taas uusia etätyösuosituksia sekä kokoontumis- ja ravintolarajoituksia, joita voi kuitenkin välttää koronapassin avulla.
Ravintoloiden merkitys keskustojen elinvoimalle on kasvanut sitä mukaa, kun kauppojen osuus on vähentynyt. Pandemia on kuitenkin runnellut matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alaa voimakkaasti.
– Alueelliset laajat etätyösuositukset heikentävät muun muassa henkilöstö- ja lounasravintoloiden sekä tapahtumia järjestävien yritysten toimintaedellytyksiä ja vähentävät muutenkin liikkumista kaupunkien keskustoissa, sanoo matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.
Hänen mukaansa ainakin lyhyellä aikavälillä etätyöllä on enemmän kielteistä vaikutusta ravintola-alaan kuin ravintolarajoituksilla.
– Suurimmalle osalle ravintoloista koronapassi toimii hyvin. Kuitenkin osalla ravintoloista rokottamattomien asiakkaiden osuus on suurta esimerkiksi alueilla, joissa esiintyy paljon rokotevastaisuutta. Näille leviämisalueiden ravintoloille koituu suuria ongelmia, kun anniskelu pitää lopettaa jo kello 17.