Viestimitali karttaa suomalaisia mieshiihtäjiä – olympiamitalia on odoteltu sukupolvi
Päävalmentaja Teemu Pasanen jakoi hiihtäjien kokeman pettymyksen, kun kaivattua mieshiihtäjien viestimitalia ei järjestynyt Pekingin olympialaisistakaan. Olympiamitalia on odoteltu sukupolven ajan ja Suomen MM-mitalisijastakin on jo 13 vuotta.
Esimerkiksi Iivo Niskanen on hiihtänyt aikuisten arvokisoissa viestimitalista seitsemän kertaa onnistumatta. Suomi on ollut näissä viesteissä kuusi kertaa sijoilla 4–6 ja kerran kahdeksas.
– Tuli taas aika tyypillinen sijoitus, päävalmentaja Teemu Pasanen kommentoi Ristomatti Hakolan, Niskasen, Perttu Hyvärisen ja Joni Mäen kuudetta sijaa sunnuntain olympiaviestissä.
– Aina lähdemme taistelemaan mitalista, mutta olemme olleet viime vuodet sijoilla 4–6.
Mitalit on jaettu vastustajille, kun suomalaisille ei ole osunut täysosumaa.
– Ei ole vielä kertaakaan neljä miestä onnistunut samana päivänä täydellisesti. Silloin mitalia ei näissä geimeissä saa, Pasanen taustoitti tasapaksua menestystä.
Jokainen päävalmentaja haaveilee viestimenestyksestä. Se mittaa aivan eri tavalla järjestelmää kuin yksittäisen tähtiurheilijan, kuten Niskasen, onnistumiset.
Mitalit ovat kuitenkin yhä lujemmassa, kun laji on levinnyt vapaan hiihtotavan aikakaudella yhä laajemmalle.
– Viestimitali ei tule helpolla, mutta sen takia se onkin niin hieno tavoite, Pasanen korosti.
– Voi olla, että tuntuu aika hyvältä, kun se lopulta tulee.
Zhangjiakoun lumipyryssä Suomen mitalitavoite paljastui toiveajatteluksi.
Avausosuuden hiihtänyt Hakola ei ole kuntoutunut loukkaantumisistaan ja sairastelustaan. Kolmatta osuutta taivaltanut Hyvärinen ei ollut palautunut uransa parhaista hiihdoista yhdistelmäkilpailussa ja 15 kilometrillä.
Niskanen hiihti kaksikon välissä viestin upeimman vedon, jonka ansiosta Suomi pääsi piipahtamaan mitalitaistossa.
– Iivo teki hirmuhiihdon toisella osuudella, ja Perttu nousi vähäksi aikaa Norjan, Ruotsin ja Ranskan letkaan. Siinä vaiheessa olimme taistelussa kuten oli laskettu, Pasanen totesi.
Hyvärinen uupui letkassa nopeasti. Ankkuriosuudella Mäki ei voinut sen jälkeen kuin varmistella kuudetta sijaa.
Maajoukkueen voitelupäällikkö Mika Venäläinen vahvisti, että Hakolalla ja Hyvärisellä oli myös välineongelmia. Hakolan suksien pohjaan laitettiin pitoa kerros liikaa. Hyvärisen suksipulmaa ryhdyttiin selvittämään vertailussa Mäen välineisiin.
– Ristomatin ensimmäinen startti (15 km perjantaina) ei toiminut kehon avaajana. Pertulla ei ollut enää paras päivä, kun hän oli hiihtänyt täällä todella kovat suoritukset kahdessa rankassa kilpailussa (7:s yhdistelmäkilpailussa ja 6:s 15 kilometrillä), Pasanen tiivisti kaksikon fyysiset ongelmat.
Urheilijat kamppailevat tässä vaiheessa kisoja alipalautumisen kanssa, vaikka kisaohjelema on MM-kisoja väljempi. Zhangjiakoussa lisärasitus johtuu 1 600–1 700 metrin korkeudesta, missä palautuminen hidastuu.
– Kaikki ovat kovilla. Se näkyy Iivossa, (Aleksandr) Bolshunovissa ja jokaisessa. Kaikki joutuvat hiihtämään tosissaan joka kisassa ja uusi tulee aina parin päivän päästä. Siinä nähdään, kuka palautuu ja kestää sen, Pasanen selitti.
– Mutta Iivosta en ole hirveän huolissani. Hän on niin hurjassa kunnossa, että näyttää kestävän leikin.
Miesten seuraava kilpailu on parisprintti keskiviikkona.