Venäjän kyber- ja hybridioperaatioiden uhka on todellinen myös Suomessa, sanoo Naton entinen tietoturvapomo
Venäjän masinoimat kyber- ja hybridioperaatiot ovat todellinen uhka myös Suomessa, sanoo Naton ensimmäisenä tietohallintojohtajana ja tietoturvajohtajana toiminut Manfred Boudreaux-Dehmer. Hän kuitenkin painottaa, että pelko on väärä vastaus uhkaan.
– Huomio pitää kääntää siihen, miten uhkakuvaan voi vastata mahdollisimman tehokkaalla tavalla, esimerkiksi valtionrajat ylittävien ja lentoliikennettä häiritsevien droonien osalta.
Boudreaux-Dehmerin mukaan Natossa ja sen liittolaismaissa on jo kehitteillä teknologiaa, jolla voidaan vastata droonien aiheuttamiin häiriöihin.
Boudreaux-Dehmer toimi Naton tietohallintojohtajana ja tietoturvajohtajana vuosina 2021–2026. Pestinsä päätyttyä hän perusti Aurelios Partners -yrityksen, joka neuvoo yritysten hallituksia ja valtionhallinnon johtajia muun muassa kyberturvallisuuden saralla.
Boudreaux-Dehmer antoi STT:lle haastattelun lokakuussa vieraillessaan Suomessa it-alan Atea Focus -tapahtumassa.
Natossa Boudreaux-Dehmerin tehtäviin kuului muun muassa Naton kaikkien 57 organisaation järjestelmien yhtenäistäminen. Kyberturvallisuudessa töitä tehtiin alituisesti hyökkäysten estämiseksi sekä ihmisten valmentamiseksi häiriötilanteiden hallintaa varten.
Boudreaux-Dehmerin mukaan kyberhyökkäyksiä ei voida enää täydellä varmuudella estää, minkä vuoksi hän suuntaa ajattelua enemmän niin sanotun kyberresilienssin suuntaan.
– Kyberresilienssi on kuin psyykkinen muutos, jossa hyväksyt sen faktan, että järjestelmääsi voidaan murtautua, Boudreaux-Dehmer sanoo.
Boudreaux-Dehmerin mukaan varautuminen on kyberresilienssin keskiössä: Jos tietomurto tapahtuu, mitkä ovat kriittiset järjestelmät, joiden täytyy pysyä toiminnassa? Mitkä prosessit voi hoitaa manuaalisesti? Miten järjestelmien toiminta palautetaan häiriötilanteen jälkeen?
– Lopulta kyberhäiriöstä saatu oppi viedään ihmisten koulutukseen ja toimintastandardeihin. Näin syntyy jatkuvasti paraneva kestävyyden kehä.
Boudreaux-Dehmer ei voi tarkemmin eritellä, millaisia kyberuhkia Nato kohtaa. Hän kuitenkin nimeää neljä maata, joista valtaosa kyberuhista on peräisin: Venäjä, Kiina, Pohjois-Korea ja Iran.
– Kun puhun maista, tarkoitan kyberuhkia aiheuttavia toimijoita, jotka toimivat noissa maissa ja joita uskon kyseisten maiden hallintojen rahoittavan, hän sanoo.
Tarkoitusperät uhkien luomiseksi vaihtelevat Boudreaux-Dehmerin mukaan eri maiden välillä. Pohjois-Korea on ollut pitkään talouspakotteiden kohteena, joten sen kybertoiminnassa korostuu taloudellinen puoli.
– Pohjois-Korean hallinto hankkii valuuttaa erilaisilla kiristysohjelmilla ja kryptovarkauksilla. Muita maita ajavat erilaiset motiivit.
Nato käyttää Boudreaux-Dehmerin mukaan tekoälyä sotilaskäytössä komentajien päätöksenteon tukena. Tekoälyn hyödyllisyys on hänen mukaansa siinä, että se voi käsitellä valtavasti erilaista dataa ja muodostaa siitä selkeän kokonaiskuvan, jota päätöksenteossa voi käyttää.
– Nato on hyvin määrätietoinen sen suhteen, että ihminen pysyy mukana päätöksenteossa. Tekoäly kerää datan ja laatii vaihtoehtoja, mutta lopullinen päätöksentekijä on ihminen. Tekoäly on yksi työkalu, jonka avulla voi pysyä vastustajaa edellä.
Vaikka tietotekniikassa kehitys on jo erittäin nopeaa, näkee Boudreaux-Dehmer vauhdin vain kiihtyvän lähitulevaisuudessa.
– Olemme yhä lähempänä valtavan laskentatehon tarjoavaa kvanttilaskentaa. Uskon, että muutamien vuosien kuluttua tekoäly ja kvanttilaskenta yhdistyvät tai täydentävät toisiaan, mikä tekee asioista vielä eksponentiaalisesti nopeampia.
Tämä tarkoittaa Boudreaux-Dehmerin mukaan sitä, että tulevaisuudessa tekoälyn ja kvanttilaskennan yhdistelmä esimerkiksi käsittelee dataa sekä oppii ja päättelee siitä asioita huomattavasti nykyistä nopeammin.
– Uskon, että tästä seuraa paljon hyvää. Ihmiskunta on kamppaillut pitkään monien kysymysten ja ongelmien kanssa esimerkiksi lääketieteen, avaruustutkimuksen ja ympäristönsuojelun saralla. Tekoälyn voima ja kvanttilaskennan nopeus voivat todella auttaa meitä ratkaisujen löytämisessä.