Vartijoiden voimankäyttöopetuksesta vastaava ylikonstaapeli: Äkkikuoleman riskin suuruus vatsallaan makuuttamisessa oli yllätys
Vartijoiden voimankäyttökouluttajia opettavassa Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella ei ole oltu tietoisia siitä, että ihmisen vatsallaan makuuttamisessa voisi olla niin suuri äkkikuoleman riski kuin viime päivinä on kerrottu.
Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) kouluttaa kaikki yksityisen turvallisuusalan voimankäyttökouluttajat. Vatsallaan makuuttamista opetetaan yhtenä voimankäytön tekniikoista.
Oikeuspsykiatri Kari Ojala herätti keskustelun asiasta tällä viikolla kerrottuaan Lääkärilehdessä, että Niuvanniemen sairaalassa on luovuttu päinmakuulle rajoittamisesta jo vuonna 2012, koska siihen liittyy äkkikuoleman riski sydämen rytmihäiriön tai sydänpysähdyksen seurauksena.
Ylikonstaapeli Jani Niemi sanoo STT:lle, ettei hän ollut tietoinen äkkikuoleman riskin kasvamisesta tällaisessa tilanteessa ja että asia oli hänelle yllätys. Niemi vastaa yksityisen turva-alan kouluttajien voimankäyttökoulutuksen järjestämisestä Polamkissa.
– Kyllä tämä siinä mielessä oli yllätys, että en itse ollut kuullut jonkun voivan noin vahvasti sanoa (asiasta). Tietysti kun lääkäri on oman alansa ammattilainen, hän pystyy siitä lausumaan, että verenkierron kautta sydämen pumppausvoima saattaa siinä häiriintyä tai heikentyä. En itse ole ollut tietoinen siitä, että äkkikuoleman riski niin sanotusti kasvaa tuollaisessa tilanteessa, Niemi sanoi torstaina.
Niemen mukaan koulutuksessa kuitenkin korostetaan, että voimaa käyttävällä henkilöllä, kuten poliisilla tai vartijalla, on vastuu tarkkailla jatkuvasti voimankäytön kohteena olevan ihmisen tilaa.
– Tällaista niin sanottua äkkikuolemariskiä ei meillä ole korostettu, mutta kaikki mahdolliset terveydelliset riskit, mitkä liittyvät henkilön maahan vientiin sekä maassa hallintaan, on otettu huomioon. Kaikissa tekniikoissa voimankäytön käyttäjä vastaa voimankäytöstä ja hänen tulee arvioida jatkuvasti valitun voimakeinon vaikutuksia ja sen mahdollisia seurauksia. Seuraaminen on olennainen osa voimankäyttöä, Niemi sanoo.
35-vuotias espoolaisnainen kuoli viime viikonloppuna kauppakeskus Isossa Omenassa Espoossa vartijoiden voimankäyttötilanteen yhteydessä, jossa nainen vietiin makuulle vatsalleen. Voimankäyttötilanne kesti poliisin mukaan noin kymmenen minuuttia. Tällä hetkellä tiedossa on vain, että nainen ei kuollut tukehtumalla. Poliisi epäilee neljää turvallisuusalan työntekijää kuolemantuottamuksesta.
Nykyisin Polamkissa opetettavat fyysisen voimankäytön tekniikat ovat olleet käytössä vuodesta 2017, kun laki yksityistä turvallisuuspalveluista muuttui.
Ylikonstaapeli Niemen mukaan tekniikoista on kentältä tullut vartijoilta ja poliiseilta ”varsin hyvää palautetta”.
– Tällaisia tapauksia ei ole aikaisemmin ollut. Mikä on johtanut tähän ainutkertaiseen valitettavaan tapaukseen, selviää sitten myöhemmin, Niemi sanoo.
Yksityisen turvallisuusalan voimankäyttötekniikat ovat hyvin samanlaisia poliisilla ja vartijoilla. Erovaisuudet liittyvät Niemen mukaan toimintaympäristöön. Syy samankaltaisuuteen on valmistautuminen mahdolliseen suurempaan turvallisuustilanteeseen, jossa viranomaiset ja yksityistoimijat joutuisivat tekemään yhteistyötä.
– Kun fyysisen voimankäytön tekniikat ovat hyvin samansisältöisiä, tiedetään, mitä ollaan tekemässä, jos henkilön toisessa käsipuolessa on poliisi ja toisessa vartija tai järjestyksenvalvoja, Niemi kertoo.
– Voimankäyttöön liittyy aina riskejä. Mikään valittu voimakeino ei ole riskitön. Aina voi sattua jotain, kun voimaa käytetään, hän muistuttaa.
Pitkäaikainen voimankäytönkouluttaja kertoo STT:lle, että Polamkissa kouluttajat ovat olleet ”hyvin eritasoisia”. Kouluttaja kertoo asiasta nimettömänä, koska hänen työnantajansa on äskettäin kieltänyt kouluttajia puhumasta medialle.
Kouluttaja on 2000-luvulla valmistumisestaan lähtien käynyt säännöllisesti kertauskursseilla Tampereella. Hänen mukaansa Polamkissa käy voimankäytön kouluttajakoulutusta antamassa keikkakouluttajia eri poliisilaitoksilta ja osa heistä noudattaa toisinaan omaa linjaansa voimankäyttöön liittyen.
Kouluttajan mielestä alan koulutuksessa on siksi ”paljonkin” uudistettavaa.
Myös toinen STT:n tavoittama kouluttaja sanoi yksityisen työnantajansa rajoittaneen kouluttajien puhumista median kanssa.
Nyt Polamkissa odotetaan valmistuvaksi sisäministeriön työryhmän selvitystä, joka määrittää, muutetaanko koulutuksen sisältöä jatkossa fyysisen voimankäytön osalta.
– On hyvä, että sisäministeriö on perustanut työryhmän tarkastelemaan tilannetta. Aika näyttää, täytyykö meidän uudistaa koulusta. Jos niin käy, niin alamme noudattamaan linjausta, Niemi sanoo.
Tulevalle lukukaudelle mahdolliset uudet ohjeet eivät vielä ehtisi: yksityisen turvallisuuden kouluttajakoulutukset ja kertauskoulutukset alkavat helmikuussa ja sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) on arvioinut STT:lle, että työryhmän selvitys valmistuu keväällä. Selvitys toimisi Mikkosen mukaan mahdollisten lakimuutosten pohjana.
Pitkäaikainen turvallisuusalan kouluttaja Jari Stolt kertoo STT:lle, että hänen oppilaitoksessaan Luksiassa Lohjalla on vatsallaan makuuttamisen riskit otettu huomioon jo pidemmän aikaa.
Koulutettaville ohjeistetaan, että henkilö on käännettävä kylkiasentoon heti kun hän on rauhoittunut.
– Se on otettu meillä Luksiassa (käyttöön) noin vuosi sitten, heti kun asiasta tuli ulkomaisia tutkimuksia. Tuli silloin keskustelua siitä, että heti kun kiinni otettu on rauhoitettu, hänet käännetään kylkiasentoon. Hetkellisesti henkilö voidaan kyllä laskea vatsalleen, Stolt sanoo.
– Noin vuosi sitten tuli vastaan amerikkalaisten kuolinsyytutkijoiden tutkimus siitä, että kiinni otetun henkilön pitämiseen vatsallaan sisältyy korostunut riski kuolemasta. Me totesimme, että jos on edes pienikin riski siitä, on parempi välttää se, hän sanoo.
Yhdysvalloissa vatsallaan makuuttamisen riskeihin paneuduttiin sen jälkeen, kun musta George Floyd kuoli poliisien käsissä toukokuussa 2020. Tapahtunut nostatti suuria mielenosoituksia ympäri maata. Kuolinsyytutkimus vahvisti Floydin tukehtuneen, kun poliisi painoi polvellaan maassa käsiraudoissa olleen Floydin kaulaa lähes kymmenen minuuttia.
Stolt katsoo, että päinmakuu ei sinällään ole vaarallista, mutta stressitilanteessa ihmisen pitäisi hänestä saada hengitettyä vapaammin. Myös jonkin lääkeaineen käyttö voi kasvattaa tilanteeseen liittyviä riskejä. Näin käy etenkin silloin, jos ihmistä pidetään kovaa alustaa vasten vatsallaan ja selän päälle laitetaan painoa tai jos ihmisellä on paljon sisäelimiä painavaa vatsarasvaa.
Aiemmista muutoksista huolimatta Iso Omenan kuolemantapaus sekä muu keskustelu vartijoiden voimatoimista ovat vaikuttaneet Stoltin opetussuunnitelmaan tällä viikolla.
– Kävimme uudestaan läpi heti maanantaina koulupäivän aluksi voimankäytön riskit ja vaarat sekä sen, mitä pitää huomioida. Kaulan sivulle tullut paine voi aiheuttaa heijasteisen sydänpysähdyksen, rintakehään tullut paine voi heikentää hengittämistä, selkärangan päälle tullut paine voi vaurioittaa selkärankaa ja vatsan alueen päälle tulevassa paineessa laskimoiden toiminta ja hengitystoiminnot voivat heiketä, hän kertoo.
– Oikeuslääketiede viime kädessä näkee, onko kiinnioton yhteydessä tullut painetta sellaiseen kohtaan, mihin ei olisi pitänyt. Sitähän ei videoissa ja kuvissa näy, hän sanoo.
Stolt sanoo painottavansa koulutuksessa, että aluksi pitää panostaa keskustelemiseen ongelmia aiheuttavan ihmisen kanssa ennen voimakeinoihin tarttumista. Seuraavaksi henkilö tulee yrittää saattaa ulos pitämällä hänestä kiinni. Jos henkilö vastustelee sitä, niin hänet voidaan siirtää fyysisesti ulos myös pystyasennossa.
Kiinniotto tapahtuu vasta, jos on selvää, että ulos saattaminen vaarantaa ihmisen tai saattajien turvallisuuden, Stolt sanoo.
– Pohdimme koulutettavien kanssa, olisiko (Isossa Omenassa) ollut mahdollisuus toimia toisin. Jälkikäteen on aina helppo arvioida vartijoiden päätöksiä, joita he tekevät kentällä sekunnin murto-osissa.