Tyttöenemmistö kasvaa lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa – poikien vähäisempi määrä sekä hakijoina että opiskelijoina herättää huolta

Toisen asteen koulutus jakautuu Suomessa yhä vahvemmin sukupuolen mukaan. Tilastokeskuksen viimeisimmät luvut vuodelta 2021 kertovat, että tuolloin lukio-opiskelijoista noin 59 prosenttia eli vajaat 63 000 oli naisia. Ammatillisen koulutuksen osalta vastaavat luvut olivat noin 52 prosenttia ja reilut 177 000 naista, kun mukaan lasketaan aikuisopiskelijat. Kun katsotaan juuri oppivelvollisuuden päättäneitä nuoria, oli uusissa ammatillisen koulutuksen opiskelijoissa kuitenkin miesenemmistö.

Vuonna 2011 lukiokoulutuksessa oli naisia 57 prosenttia opiskelijoista. Ammatillisessa koulutuksessa miehiä ja naisia oli tuolloin lähes yhtä paljon.

Naisenemmistö on kasvanut toisen asteen koulutuksessa vähitellen. Opetushallituksen mukaan lukioon haki vuonna 2014 noin 4 000 tyttöä poikia enemmän. Vuonna 2021 tyttöhakijoita oli noin 5 000 poikia enemmän.

Poikien vähäisempi määrä sekä hakijoina että opiskelijoina on herättänyt huolta. Nuorisotutkimusseuran tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Karin mukaan osa nuorista miehistä voi kokea, että maskuliinisuuteen eivät kuulu opiskelu ja lukeminen. Hänen mukaansa olisi tärkeää miettiä sitä, kuinka poikia voisi tukea pedagogisesti ja kuinka heidät saataisiin kiinnostumaan erilaisista aloista.

Nuoria itseään Aapola-Kari varoittaa syyllistämästä.

– Helposti sanotaan, että tytöt ovat vallanneet oppilaitokset, mutta tämä ei ole tyttöjen syy.

Aapola-Kari sanoo, että suomessa koulutusalat ovat erityisen sukupuolittuneita Euroopan mittakaavassa, ja muutos sukupuolten tasaisempaan jakautumiseen tapahtuu myös poikkeuksellisen hitaasti.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin johtava asiantuntija Jaana Saarinen sanoo, että koulutuksen eriytymiseen sukupuolen mukaan on pyritty vaikuttamaan vuosikymmenten ajan erilaisilla kehittämishankkeilla, joiden tulokset ovat jääneet osittain hyödyntämättä.

Uusin perusopetuksen opetussuunnitelma on vuodelta 2014. Opetussuunnitelmaan kuuluu sukupuolitietoisuutta koskevia tavoitteita.

Saarinen näkee myös isona ongelmana sen, että osa nuorista jää kokonaan ilman koulutusta. Hän varoittaa nuorten potentiaalin tuhlaamisesta. Hän sanoo, että ajatukset eri sukupuolille sopivista valinnoista ovat sidoksissa oletuksiin, jotka voivat olla tiedostamattomia ja vaikuttaa taustalla.

– Esimerkiksi kympin tyttöjä ja maahanmuuttajataustaisia nuoria ohjataan hoitoalalle. On vaikea saada kiinni asenteista, jotka aiheuttavat tämän.

Ratkaisuna Saarinen näkee isot muutokset opettajankoulutuksessa. Hän ei syytä ongelmista yksittäisiä opettajia. Opettajankoulutuksessa tulisi Saarisen mukaan käsitellä enemmän tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä teemoja.

– Kouluissa on paljon hankkeita ennestään. Tarvittaisiin kokonaisvaltaisempaa kehittämistä.

Aapola-Kari sanoo, että jos nuoret kokevat joutuvansa rajaamaan pois opiskeluvaihtoehtoja, se vaikeuttaa heidän potentiaalinsa löytämistä. Tällä puolestaan voi olla taloudellisia vaikutuksia niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.

Opetushallituksen mukaan vuonna 2022 perusopetuksen päättäneistä oppivelvollisista nuorista 0,5 prosenttia eli noin 300 ei ollut koulutuksessa. Aapola-Karin mukaan moni, joka ei hae mihinkään koulutukseen peruskoulun jälkeen, kärsii oppimisvaikeuksista, mielenterveysongelmista tai esimerkiksi kiusaamisen aiheuttamasta näköalattomuudesta. Ongelmien rinnalla koulutus saattaa näyttää merkityksettömältä.

– Nämä nuoret ikään kuin katoavat.

Aapola-Karin mukaan on paljon vaadittu, että nuoret tekisivät pitkän aikavälin suunnitelmia. Jos paikallinen lukio on kaukana ja omalla paikkakunnalla on työllistymismahdollisuuksia ilman lukiokoulutusta, ei nuori välttämättä näe sille tarvetta.

Juuri julkaistussa Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) virkanäkemyksessä tulevalle hallituskaudelle kaavaillaan, että tulevaisuudessa lukioverkko pienenee ja paikallisten lukioiden sijaan luodaan aluelukioita. Lukiot siis saattaisivat siirtyä osalle nuorista nykyistä kauemmas.

OKM:n mukaan Suomi on kansainvälinen poikkeus siinä, kuinka korkealle nuoret kouluttautuvat. Suomessa korkeakoulutusaste on 40 prosenttia, kun OECD-maiden keskiarvo on 47 prosenttia.

Muun muassa sen vuoksi Suomessa halutaan parantaa korkeakoulutusastetta. Tämä tarkoittaisi muun muassa lukioon menevien määrän nostamista. Opetushallituksen mukaan vuonna 2022 lukioon haki noin 34 300 nuorta, mikä on 840 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Aapola-Karin mukaansa luettelo koulutusvalintoihin vaikuttavista asioista on pitkä: oman paikkakunnan koulutusmahdollisuudet ja elinkeinorakenne, perhe, ystävät ja sukulaiset sekä sosiaaliset tekijät.

Aapola-Kari sanoo, että tämän lisäksi paljon merkitystä on sillä, kuinka nuoret otetaan eri aloilla vastaan.

– Vaatii mielettömiä ponnistuksia yksilöltä pärjätä työpaikassa tai alalla, jolle hän ei koe olevansa tervetullut.

Aapola-Karin mukaan pojille epätyypilliselle alalle hakeutuminen edellyttää joskus omalta paikkakunnalta ja sen sosiaalisista ympyröistä irtautumista. Jos sukulaiset ja kaverit kyseenalaistavat nuoren valinnat, vaatii niiden toteuttaminen itsevarmuutta.

– Mutta harva nuori on valintavaiheessa ehdottoman varma, mitä haluaa tehdä, Aapola-Kari sanoo.

– Valinnoista pitää aina neuvotella nuorten kanssa ja huomioida heidän kiinnostuksensa kohteet.