Työsuojeluviranomainen ryhtyy valvomaan ulkomaisten lastenhoitajien ja siivoojien käyttöä kotitalouksissa – "Tiedostettu jo pitkään, että tämä on riskitoimiala"

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) alkaa tänä vuonna valvoa kotitalouksia, jotka käyttävät ulkomaalaisia työntekijöitä esimerkiksi siivoojina tai lastenhoitajina. Valvonnassa tarkastetaan, että työnantajat noudattavat Suomen työlainsäädäntöä. Kotitaloustyö on kuulunut työlainsäädännön piiriin vuodesta 2016 asti.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun viranomainen ryhtyy oma-aloitteisesti valvomaan ulkomaisen työvoiman käyttöä kotitaloustöissä. Tarkoitus on torjua työperäistä hyväksikäyttöä.

–  Olemme tiedostaneet jo pitkään, että tämä on riskitoimiala työperäiselle hyväksikäytölle. Valvonta on kuitenkin ollut haastavaa osittain siksi, että resurssimme ovat olleet aika pienet, työsuojelutarkastaja Nina Mäki Etelä-Suomen avista kertoo.

Resurssipulaan on nyt saatu helpotusta. Ulkomaisen työvoiman valvonnassa aloittaa avissa tänä vuonna uusia tarkastajia, joita koulutetaan parhaillaan.

Mäen mukaan kotitaloustyö on toimiala, josta ei juuri tehdä ulkopuolisia valvontapyyntöjä viranomaiselle.

–  Työperäisen hyväksikäytön ilmiö on kuitenkin tullut koko ajan enemmän tapetille. Olemme nyt viimeistään heränneet tähän, Mäki toteaa.

Toimialalla riskinä voi olla muun muassa työntekijän riippuvuus työnantajastaan. Oleskelulupa on esimerkiksi saatettu rajata ainoastaan kotiapulaisen ja siivoojan työhön yksityisen työnantajan palveluksessa. Alalla työskenteleviltä ulkomaalaisilta myös usein puuttuu sosiaalisia verkostoja Suomesta.

Työsuojeluviranomainen tekee tarkastuksia kotitalouksiin tässä vaiheessa Etelä-Suomessa. Ajatuksia valvonnan laajentamisesta muualle Suomeen on vireillä, mutta virallisia suunnitelmia ei vielä ole.

–  Tietojemme mukaan ulkomaista työvoimaa on palkattu eniten Etelä-Suomen alueella. Esimerkiksi niin sanottuja siivousrinkejä on erityisesti siellä. Siksi valvontakin aloitetaan Etelä-Suomesta, Mäki selittää.

Valvontaa varten työntekijöiltä pyydetään tietoja työoloista ja työsuhteen ehdoista. He voivat olla yhteydessä viranomaiseen myös anonyymin puhelinpalvelun kautta.

Mäen mukaan kotitaloustöitä tekevät Suomessa tyypillisimmin filippiiniläiset. Alalla on myös paljon venäläisiä ja ukrainalaisia.