Tutkimukset: Kolme neljästä pitää tärkeänä hallituspohjaan vaikuttamista äänestäessään. Tyytyväisyys Sipilän hallitukseen on kasvanut vuoden takaisesta.
Sairaiden ja vanhusten hoito sekä nuorten syrjäytyminen ovat suomalaisten mielestä tärkeimpiä teemoja, joihin halutaan vaikuttaa kevään eduskuntavaaleissa. Asia käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan erilaisten teemojen merkitystä.
Vastaajat pitävät tärkeänä myös työttömyyteen, koulutukseen, energia-asioihin, köyhien asemaan, valtion talouteen sekä ilmastonmuutokseen vaikuttamista eduskuntavaaleissa.
Vähiten tärkeiksi teemoiksi vastaajat kokevat kansalaisaktivismiin, kehitysavun tasoon ja alkoholihaittoihin vaikuttamisen. Lisäksi aiempaa useampi pitää tärkeänä pääministerin valintaan sekä maahanmuuttoon vaikuttamista.
Aiempaa vähemmän merkitystä vastaajat antavat pätkätöihin, lapsilisiin ja päivähoitoon vaikuttamiselle.
Tutkimuksen mukaan halu vaikuttaa hallituskokoonpanoon on huomattavasti suurempi kuin vertailukohtana olleissa vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Nyt kolme neljästä pitää tärkeänä hallituspohjaan vaikuttamista, kun vuonna 2007 näin ajatteli vain hieman yli puolet.
Tutkimuksen toteutti Kantar TNS, ja siihen haastateltiin yli tuhatta ihmistä. Tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lännen Median joulukuun lopulla teettämässä selvityksessä suomalaiset kertoivat puolestaan olevansa hieman tyytyväisempiä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitukseen kuin vajaa vuosi sitten.
Taloustutkimuksen mielipidemittauksesta ilmenee, että erittäin tai melko tyytyväisiä hallituksen tähänastiseen toimintaan on nyt 41 prosenttia. Se on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuoden alussa.
Hallitukseen tyytymättömien osuus on pudonnut 51 prosenttiin, kun se viime vuoden alussa oli 55 prosenttia.
Hallituksen pahimpina epäonnistumisina pidetään työttömien kohtelua, leikkauspolitiikkaa ja vielä kesken olevaa sote-uudistusta.
Taloustutkimus haastatteli noin 1 000 ihmistä puhelimitse joulukuun kahdella viimeisellä viikolla. Mielipidemittauksen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.