Tutkijat odottivat laihaa antia Rutten Washingtonin-vierailulta – "Iranin sota vahvisti Trumpin Nato-epäluuloja"
Naton pääsihteeriltä Mark Ruttelta odotettiin Washingtonin-vierailultaan jotain, joka normalisoisi suhteita tai edes laukaisisi tämänhetkisen kriisin Yhdysvaltojen ja sen Euroopan Nato-liittolaisten välillä.
STT:n torstaina haastattelemat tutkijat suhtautuivat kuitenkin epäilevästi Rutten vierailun hedelmiin.
– Lähi-idässä saavutettu hauras aselepo saattoi helpottaa Rutten tehtävää rauhoittamalla tilannetta ainakin väliaikaisesti, sanoi Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tutkija Tuomas Iso-Markku.
– Kuitenkin Iranin sota on vain vahvistanut epäluuloja ja ennakkoluuloja, joita Yhdysvaltain presidentillä Donald Trumpilla on ollut Natosta jo vuosikymmeniä, hän jatkoi.
Trump uhkasi vetää Yhdysvallat pois sotilasliitto Natosta, jos liittolaiset Euroopassa eivät lähetä laivastojaan avaamaan meriliikennettä Hormuzinsalmella – siitä huolimatta, että Yhdysvallat oli käynnistänyt iskut Irania vastaan helmikuussa Israelin kanssa, Nato-liittolaisilta kysymättä.
Käytännössä Yhdysvaltojen vetäytyminen Natosta olisi Trumpille hyvin vaikeaa, koska se vaatisi kongressin hyväksynnän.
Wall Street Journal -lehti kertoi varhain torstaina Suomen aikaa, että Trumpin hallinto suunnittelisi jo joidenkin Nato-maiden ”rankaisemista” yhdysvaltalaisjoukkojen vetämisellä pois.
Lehden lähteiden mukaan alustavassa suunnitelmassa Yhdysvallat voisi sulkea tukikohtansa Espanjassa tai Saksassa. Sen sijaan joukkoja siirrettäisiin Yhdysvaltoja auttaneisiin maihin kuten Puolaan ja Romaniaan.
Yhdysvalloilla on kymmeniä tuhansia sotilaita ympäri Eurooppaa.
Euroopassa on saatettu silti toivoa, että Iranin aselevon myötä Trumpiin ei ehkä kohdistu yhtä suurta painetta kuin aikaisemmin, eikä hän ehdi riidellä Euroopan kanssa.
– Iranin tilanteen ratkaiseminen vaatii edelleen lähes herkeämätöntä huomiota, mikä tarkoittaa, että Trump ei ehkä nyt ehdi keskittyä Nato-liittolaisten rankaisemiseen, Iso-Markku sanoi.
Keskiviikon vastaisena yönä Lähi-idässä saavutettiin aselepo, joka tosin osoittautui heti äärimmäisen hauraaksi.
Upin tutkijan Eoin McNamaran mukaan Trump kykenee vahingoittamaan sotilasliittoa, vaikka Yhdysvaltojen vetäminen pois sotilasliitosta olisikin hänelle lähes mahdotonta.
Tulevina kuukausina tulisikin seurata sitä, kuinka vakavasti Trump ottaa Naton kokoukset, keitä hän niihin lähettää edustamaan Yhdysvaltoja, ja onko hän vetämässä enemmän joukkoja pois Euroopan itärajalta, hän sanoi.
– Euroopassa on jo hyväksytty se, että Yhdysvallat tulee tekemään vähemmän (Euroopan puolustamiseksi), ja että se tulee vähentämään joukkojaan, McNamara sanoi.
– Jonkinlainen sanaton sopimus on kuitenkin ollut, ettei Yhdysvallat vedä kokonaan mattoa pois Euroopan alta, hän lisäsi.
Rutte kertoi CNN:lle pian tavattuaan Trumpin, että Trump oli ”kuunnellut tarkasti”, kun Rutte yritti taivutella tätä.
Rutte sanoi muistuttaneensa Trumpille, millä tavoin jotkut Euroopan maat olivat Yhdysvaltoja Iranissa auttaneet tarjoamalla esimerkiksi logistiikkaa ja tukikohtia.
Rutte ei kuitenkaan haastattelussa kertonut, oliko Trump toistanut Nato-uhkaustaan tai ylipäätään puhunut asiasta.
– Vaikka tästä kriisistä päästäisiin yli, se ei tarkoita, ettei kohta taas oltaisi uudessa kriisissä, Iso-Markku sanoi.
– Kriisi transatlanttisissa suhteissa ei tule katoamaan ainakaan niin kauan kuin Trump on Yhdysvaltain presidentti.