Ely-keskus: Parempi hyväkuntoinen soratie kuin huono päällystetty – leventyminen aiheuttaa murheita tienpidolle
Kotimaassa lomailevan kannattaa ehkä joissakin tapauksissa valita ajoreitikseen soratie huonon kestopäällystetien sijasta.
– Hyväkuntoisella soratiellä on huomattavasti parempi ajettavuus kuin pahasti vaurioituneella päällystetyllä tiellä, Varsinais-Suomen Ely-keskus muistuttaa tiedotteessaan.
Ely-keskus muistuttaa, että sorateillä on edelleen oleellinen merkitys esimerkiksi maa- ja metsätaloudelle ja huoltovarmuudelle. Sorateillä on kuitenkin taipumus leventyä ajan kuluessa, kun murskeita siirtyy ojan luiskaan.
– Sorateiden yleinen ongelma onkin tien liian suuri leveys, joka johtaa siihen, että tie alkaa olla hankalasti hoidettavissa mitoissa. Liikaa levinneitä sorateitä kavennetaan takaisin uuteen tavoiteleveyteen ja tien muoto palautetaan tasaisen kaltevaksi hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Tien pinnan oikea sivukaltevuus takaa veden johtumisen ojiin, sillä tiellä makaava vesi aiheuttaa kuoppaisuutta ja epätasaisuutta.
Ylileveällä soratiellä on usein myös ongelmana liian jyrkkä luiskakaltevuus, joka entisestään edesauttaa tien leventymistä, kun tien reunaa kuormitetaan. Leveämpi tie ei ole turvallisempi, sillä usein nopeudet kasvavat vastaavasti.
Ylileveät tiet vaikuttavat Varsinais-Suomen Ely-keskuksen mukaan suoraan myös teiden sorastuksen materiaalikulutukseen.
– Jos tie on ylileveä, jää kulutuskerros ohuemmaksi, sillä hoitourakoihin on määritelty tietty määrä soratonneja.
Sorateiden osuus koko Suomen maantieverkosta on yhä noin 35 prosenttia. Tyypillisellä soratiellä ajaa alle sata ajoneuvoa päivässä. Kaikkiaan soratiekilometrejä on Suomessa noin 27 000.
Soratiet kestävät liikennekuormitusta päällystettyä tietä heikommin. Lisäksi rankat sateet, kuivat kesät ja routa vaurioittavat sorateitä.
Soratielle iso haaste on, jos vettä tulee kerralla paljon. Toisaalta jatkuva kuivuuskin aiheuttaa ongelmia, koska tie tarvitsee myös kosteutta pysyäkseen hyvässä kunnossa.
Pitkien poutajaksojen aikana soratien pintakerros kuivuu liiaksi, ja tie alkaa pölytä. Pölyämisen ehkäisemiseksi tien pinnalle levitetään vesiliukoista kalsiumkloridia tai magnesiumkloridia eli suolaa ja vettä.