Suomi haluaa vahvistaa rooliaan arktisena maana EU:ssa ja Natossa
Suomi haluaa nostaa arktisen yhteistyön nykyistä korkeammalle Euroopan unionin asialistalla sekä edistää muiden Nato-liittolaisten ymmärrystä arktisista asioista. Jäänmurtajayhteistyö Yhdysvaltain ja Kanadan kanssa on teknologista ja teollista tietotaitoaan markkinoivalle Suomelle ulkopolitiikan prioriteetti.
Edellä mainitut tavoitteet sisältyvät ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) tiistaina julkistamaan linjaukseen Suomen arktisesta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Se täydentää aiemmin julkaistua Suomen arktisen politiikan strategiaa sekä viimevuotista valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.
Uutta linjausta perustellaan sillä, että kiristynyt suurvaltakilpailu, Euroopan turvallisuustilanteen muuttuminen ja nopeutuva ilmastonmuutos ovat heijastuneet voimakkaasti arktiselle alueelle. Nämä muutokset edellyttävät Suomelta arktisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden ja keinojen kirkastamista.
Tuoreen linjauksen mukaan Suomi pyrkii säilyttämään johtoroolinsa EU:n arktisena jäsenmaana ja varmistamaan, että EU:n arktinen politiikka on johdonmukaista ja että sillä on riittävän vahvat resurssit.
Turvallisuuden kannalta Suomelle on olennaista, että Natolla on riittävät valmiudet toimia myös arktisella alueella. Siksi Suomi haluaa edistää seitsemän arktisen jäsenmaan (A7: Pohjoismaat, Kanada ja Yhdysvallat) johtoroolia arktisessa turvallisuudessa ja osallistua aktiivisesti High North -kysymysten käsittelyyn.
High North -termillä viitataan arktisen alueen Euroopan puoleisiin osiin.
A7 on yhä Suomen keskeisin viiteryhmä arktisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, Pohjoismaat taas edelleen läheisimpiä kumppaneita, linjauksessa todetaan.
Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan kolmenvälisellä jäänmurtajayhteistyöllä eli ICE Pactilla Suomi pystyy linjauksen mukaan tuomaan konkreettisella tavalla arktista osaamistaan kaupalliseen ja puolustukselliseen käyttöön. Samalla vahvistetaan koko Naton jäänmurtajakapasiteettia ja kykyä toimia arktisella alueella.
Aiemmin tämä syksynä allekirjoitettu Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälinen yhteisymmärryspöytäkirja täydentää ICE Pact -yhteistyötä.
– Suomi hyödyntää Suomen ja Yhdysvaltojen välisen yhteisymmärryspöytäkirjan tuomat mahdollisuudet täysimääräisesti. Pöytäkirja mahdollistaa läheisen ja pitkäjänteisen yhteistyön meriteollisuuden toimijoiden välillä, linjauksessa todetaan.
Linjauksen mukaan Suomi toimii myös jäänmurtaja-asioissa läheisessä yhteistyössä Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa.
Venäjän hyökkäyssodasta ja suurvaltakilpailun lisääntymisestä huolimatta Suomen pitkän aikavälin tavoite on edelleen rauhanomainen arktinen alue, jota kahdeksan arktista valtiota hallinnoivat hyvässä yhteistyössä ja kansainväliseen oikeuteen nojaten.
Siksi Suomi pitää tärkeänä, että alueen tulevaisuutta koskevia kysymyksiä käsitellään kaikkien arktisten valtioiden hallitukset sekä alueen alkuperäiskansat yhdistävän Arktisen neuvoston puitteissa.
Pysyvien rinnakkaisten foorumien luominen Arktiselle neuvostolle vaarantaisi Suomen mukaan arktisten valtioiden omistajuuden alueen hallinnassa.