Suomessa jyllää nyt useita eri viruksia – asiantuntijat eivät usko, että maskeista olisi suurta apua

Poikkeusajan symboleiksi muodostuneet kasvomaskit alkoivat viime vuonna hävitä katukuvasta sen jälkeen kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kumosi keväällä yleisen maskisuosituksensa.

Nyt Suomessa leviää yhtä aikaa useita hengitystieviruksia, ja jotkut asiantuntijat ovat väläyttäneet maskien paluuta julkisille paikoille. Laajaa kannatusta uusille maskisuosituksille ei silti vaikuttaisi olevan.

Euroopan tartuntatautivirasto ECDC varoitti jo joulukuussa, että korona-, influenssa- ja rs-virukset liikkuvat tänä talvena monissa EU-maissa samaan aikaan. Viraston lehdistötiedotteessa esitettiin maskeja yhtenä suojautumiskeinona yhdessä muun käsi- ja yskimishygienian kanssa.

Joulukuussa julkaistiin myös laaja tutkimus, jonka mukaan maskit voivat muiden suojatoimien kanssa auttaa estämään muidenkin hengitystieinfektioiden kuin koronataudin leviämistä.

THL:n asiantuntijalääkäri Leif Lakoma ei pidä todennäköisenä, että yleisiin maskisuosituksiin tarvitsisi enää palata.

–  Tarpeen tullen maskia voi pitää jos haluaa. Yksi erityinen tilanne, missä maskia suositellaan, on se, jos joutuu oireisena hakeutumaan terveydenhuollon hoitokontaktiin tai vaikkapa koronavirustestiin julkisessa liikennevälineessä, Lakoma sanoo STT:lle.

Muutoin THL mainitsee hengitystieinfektioiden ehkäisemisohjeissaan, että maskia voi käyttää tarvittaessa.

–  Siitä ei kauhean paljon haittaa ole, jos sitä haluaa käyttää, Lakoma sanoo.

Tällä hetkellä koronavirusta kiertää edelleen väestössä ja Kiinan pahentunut tilanne on herättänyt Suomessakin huolta. Talven influenssaepidemia on käynnissä, ja myös rs-virukset aiheuttavat nyt paljon sairastumisia.

Hus-yhtymän apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen suositteli viime viikolla Helsingin Sanomissa ihmisiä käyttämään maskia kaikissa julkisissa tiloissa, kuten liikennevälineissä. Ruotsalainen sanoi, että yli 60-vuotiaiden ja koronataudin riskiryhmiin kuuluvien olisi hyvä käyttää FFP-hengityssuojainta. Se suojaa etenkin käyttäjäänsä paremmin kuin kevyempi maski.

Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti esitti puolestaan Iltalehdessä, että epidemia-aikana maskien käyttöä kannattaisi harkita ”ainakin ruuhkabusseissa”. Vapalahti tarkentaa STT:lle, että erityisesti sairastuneet, tartuntaa epäilevät tai riskiryhmiin kuuluvat ihmiset voisivat käyttää ruuhkaisissa sisätiloissa maskia – mieluiten FFP2-hengityssuojainta.

–  On hyvä ylläpitää ikään kuin suvaitsevaisuutta. Että suvaitaan sitä, että ihmiset voivat näistäkin syistä maskia käyttää, Vapalahti sanoo.

Hus-yhtymän infektioylilääkäri Asko Järvinen kertoo, että Husilla ei ole yleistä maskiohjeistusta eikä asiasta voi antaa yksiselitteistä ohjetta. Järvinen arvioi maskien estävän ilmateitse leviäviä tartuntoja sangen hyvin, mutta varjopuoliin kuuluu muun muassa ilmeiden katoaminen vuorovaikutuksesta.

–  Jokaisen täytyy itse miettiä, miten riskitason omalla kohdallaan kokee, Järvinen sanoo STT:lle.

Järvinen yhtyy toiveeseen, että hengitystieoireista kärsivät käyttäisivät maskia, jos heidän täytyy liikkua julkisilla paikoilla. Muissa tilanteissa pohdinta on hänen mukaansa hankalampaa. Riskeihin vaikuttaa esimerkiksi se, onko itse altis vakaville tautimuodoille ja tapaako riskiryhmiin kuuluvia tai vastustuskyvyltään heikentyneitä ihmisiä.

–  Meidän kulttuuriimme ei aikaisemmin ole kuulunut maski päällä kulkeminen edes infektioaikaan. Nyt meillä pyörii hyvin samoja viruksia kuin aikaisemmin, ja siinä ohella vielä koronavirus, joka valtaosalle väestöstä on yksi näiden muiden joukossa.

Korona-aikana maskit ovat tulleet suomalaisille tutuiksi. Järvinen suhtautuu kuitenkin epäillen ajatukseen, että niistä tulisi Suomessa samanlainen osa infektiokauden etikettiä kuin joissain Aasian maissa.

–  Kun katsoo porukkaa, niin luulen, ettei väestö vielä ole siihen valmis, vaan maskit on mielellään jätetty pois, hän sanoo.

Lakoman ja Järvisen mukaan maskien käyttö ei nykytilanteessa helpottaisi terveydenhuollon kuormitusta.

–  Toki maskeilla voi yksilökohtaisesti olla merkitystä ja joissain tilanteissa niistä voi olla apua. Mutta hengitystieinfektiot leviävät kyllä aina, ei niitä voida mitenkään täysin estää, Lakoma sanoo

Lakoman mukaan tärkein tautien ehkäisemiskeino on se, että hengitystieoireista kärsivät eivät tapaa muita ihmisiä etenkään taudin alkuvaiheessa. Koronaviruksen osalta hän nostaa esiin myös rokotesuojan.

Uutta koronarokotteen tehosteannosta suositellaan tänä talvena kaikille 65 vuotta täyttäneille, riskiryhmiin kuuluville aikuisille sekä voimakkaasti immuunipuutteisille nuorille ja aikuisille. Lakoman mukaan näihin ryhmiin kuuluu yhteensä pari miljoonaa suomalaista, joista alle puolet oli viime vuoden lopulla saanut rokotteen.

–  Ehkä se, että saataisiin ihmiset hakemaan nämä tehosteet, on kuitenkin maskikeskustelua oleellisempi keino vähentää vakavia tauteja ja terveydenhuollon kuormitusta.