Ruotsi sai SSAB:n vihreän jätti-investoinnin Suomen sijasta – "Poliittisilla lakoilla ei mitään vaikutusta päätökseen"
Teräsyhtiö SSAB:n Raahen terästehdas jäi investointijärjestyksessä kakkossijalle, sillä SSAB kertoo tiedotteessaan investoivansa fossiilivapaaseen tuotantolaitokseen Luulajassa.
SSAB Europe -divisioonan johtaja ja johtoryhmään kuuluva Olavi Huhtala kertoo, ettei Suomen poliittisilla lakoilla ollut vaikutusta päätökseen.
– Kyllä tämä (päätös) on tehty liiketoimintasyrjä edellä ja katsottu, mikä on parasta yhtiölle, kertoo Huhtala STT:lle.
Huhtalan mukaan poliittiset lakot ovat ikäviä, mutta niillä ei ole mitään vaikutusta päätökseen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kirjoitti aamulla viestipalvelu X:ssä, että Luulaja voitti Raahen ja Ruotsi Suomen.
– Kun tilanne ei muutenkaan ole helppo, on SSAB myös yksi niistä, joihin lakot kovasti kohdistuvat, Purra kirjoitti viitaten Suomen poliittisiin lakkoihin.
Myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen valittelee uutista.
– On kiinnostavaa lukea, mikä vaikutus poliittisilla lakoilla oli tähän SSAB:n hallituksen päätökseen, kirjoitti Pentikäinen viestipalvelu X:ssä.
Luulajan kokonaisinvestoinnin arvioidaan olevan noin 4,5 miljardia euroa. Toisaalta investoimalla uuteen teknologiaan SSAB välttää noin kahden miljardin euron investoinnit nykyisiin tuotantolaitoksiin seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Investointi on tarkoitus rahoittaa yhtiön omalla kassavirralla.
Uutinen pudotti SSAB:n osaketta sekä Tukholman että Helsingin pörssissä. Helsingin pörssissä osake oli puolenpäivän jälkeen noin 6,5 prosentin ja Tukholmassa reilun viiden prosentin laskussa.
Huhtalan mukaan Luulajaan päädyttiin kahdesta syystä. Ensinnäkin investoinnin kautta saadaan uusia tuotteita etenkin autoteollisuudelle.
– Autoteollisuudessa kysyntä fossiilivapaalle teräkselle on kaikkein korkein, sanoo Huhtala.
Uusi tehdas koostuu kahdesta valokaariuunista, kehittyneestä sekundäärimetallurgiasta ja suoravalssaavasta nauhavalssaamosta, joka mahdollistaa SSAB:n erikoistuotteiden valmistamisen. Investointi mahdollistaa jatkossa myös kylmävalssattujen ja sinkittyjen tuotteiden valmistuksen.
Huhtalan mukaan yhtiön täytyy katsoa maiden kokonaistilannetta. Suomessa kylmävalssausta tehdään Hämeenlinnassa. Jos Raahessa alettaisiin tuottaa uusia tuotteita autoteollisuudelle, Hämeenlinnan tilanne muuttuisi olennaisesti.
Toinen keskeinen syy Luulajaan investoimiseen on Huhtalan mukaan se, että Raahen tehdas on paremmassa kunnossa kuin Luulajan ja näin kustannustehokkaampi. Yhtiön mukaan Raahen tehtaan nykyiset laitteet ovat kehittyneempiä ja moninaisempia kuin Luulajassa. Kokonaisuuden kannalta on kannattavampaa satsata nyt huonompikuntoiseen yksikköön.
SSAB on kertonut aiemmin, että vihreät investoinnit edellyttävät suurta määrää fossiilivapaata sähköä.
SSAB:n toimitusjohtaja Martin Lindqvist kertoi marraskuussa Kauppalehden haastattelussa, että sillä hetkellä edellytykset suosivat vahvasti Raahea. Syynä oli se, että Raahessa yhtiö oli varmistanut uuden tehtaan tarvitsemat sähkönsiirtoyhteydet ja suunnitelmat sähkön uudesta tuotannosta olivat edenneet Suomessa Ruotsia paremmin. Lisäksi Raahe oli päässyt uuden tehtaan ympäristölupakäsittelyssä aluehallintoviraston etusijamenettelyyn.
Huhtala kertoo, että tammikuussa SSAB sai energiayhtiö Vattenfallilta tiedon, että Luulajaan saadaan tarvittava sähkö. Tämä laittoi Luulajan ja Raahen lähemmäksi toisiaan.
Luulajassa ympäristölupaa odotetaan vuoden loppuun mennessä, kun taas Raahessa ympäristölupa on jo seuraavassa vaiheessa.
Myös Raahen terästehdas on tarkoitus muuttaa myöhemmin fossiilivapaaksi. Projektin ajoitus riippuu SSAB:n rahoitus- ja toteutuskyvystä sekä Luulajan hankkeesta saatavista opeista.
Raahen tehtaan muutoksella ja sen aikataululla on suuri vaikutus Suomen hiilidioksidipäästöihin, sillä Raahen terästehdas on Suomen suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen lähde.
Uuden tehtaan valmistuttua Luulajan nykyinen masuuneihin perustuva tuotantojärjestelmä poistetaan käytöstä.
Luulajan tulevan terästehtaan kapasiteetti on noin 2,5 miljoonaa tonnia terästä vuodessa. Suunnitelman mukaan tuotanto lisääntyy puoli miljoonaa tonnia vuodessa.
Tehdas käyttää raaka-aineenaan fossiilivapaata rautasientä Jällivaaran demonstraatiolaitokselta sekä kierrätysteräsromua.
– Luulajan muutos on virstanpylväs matkallamme kohti fossiilivapaata terästä. Poistamme seitsemän prosenttia koko Ruotsin hiilidioksidipäästöistä, vahvistamme kilpailukykyämme ja turvaamme työpaikkojamme Euroopan kustannustehokkaimmalla kestävän kehityksen mukaisella ohutlevytuotannolla, sanoo SSAB:n toimitusjohtaja Martin Lindqvist tiedotteessa.
Luulajan uuden tehtaan on suunniteltu käynnistyvän vuoden 2028 lopulla ja saavuttavan täyden tuotantokyvyn vuotta myöhemmin.
Viime vuonna SSAB päätti muuntaa Oxelösundin terästehtaan Ruotsissa fossiilivapaaseen tuotantoon. Yhtiö kertoo, että tämä projekti etenee suunnitelmien mukaan.
Juttua täydennetty klo: 13:23.