Shokkihoitoa argentiinalaisille tarjoillut presidentti Milei saa vielä yrittää talousihmettä – mutta kuinka kauan?

Köyhyydessä elävien osuus Argentiinan väestöstä on noussut jo yli 60 prosenttiin, ja maan talouden ennustetaan supistuvan tänä vuonna yli kolme prosenttia. Viime vuoden joulukuussa virkaansa valittu, anarkokapitalistiksi itseään nimittävä presidentti Javier Milei kuitenkin lupaa, että jo ensi vuonna kaikki on paremmin. Suuri kysymys kuuluukin, katkeaako argentiinalaisten pinna jo ennen kuin myönteisiä tuloksia alkaa näkyä.

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivaisen mukaan argentiinalaisten sietokyvyn kestoa on vaikea ennustaa. Voi olla, että Mileille annetaan esimerkiksi vuosi aikaa näyttää, mihin hän kykenee. Näin ollen aikaa olisi vielä jäljellä muutamia kuukausia.

– Mielipideilmasto on vielä toistaiseksi säilynyt aika suosiollisena Mileille, vaikka joitain merkkejä sen rapautumisesta on, mutta ei mitään fataalia tai merkittävää vielä, Teivainen arvioi.

Toinen avoin kysymys on, missä vaiheessa ulkomaiset ja kotimaiset sijoittajat luottavat tarpeeksi Milein uudistusten toimivuuteen ja ovat valmiita investoimaan maahan.

– Jos kansa lähtee nykyistä laajemmin kaduille, se voi heikentää sijoittajienkin luottamusta Milein tulevaisuuteen, Teivainen sanoo.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on toistaiseksi tukenut Milein toimia, vaikka osapuolten välit ovat aivan viime päivinä kiristyneet.

Milei vannoo budjetin tasapainottamisen nimiin. Tämä kuultiin alkuviikosta, kun presidentti kävi valtiovarainministerin sijasta itse esittelemässä ensi vuoden budjetin parlamentissa. Milein mukaan menojen lisäyksistä ei aiota edes keskustella, ellei ehdotuksessa ole mukana vaihtoehtoa, mistä muualta säästetään.

Mileillä ei ole parlamentissa lähellekään enemmistöä, joten budjetin läpimeno vaatii tukea oman puolueen rivien ulkopuolelta. Hankkeen vastustajia presidentti nimitti jo etukäteen ”surkeiksi rotiksi”.

Kokonaisia ministeriöitä on jo lakkautettu sekä valtiontukia ja alueellisia tulonsiirtoja karsittu. Teivaisen mukaan Argentiinassa vitsaillaankin, että yllättävintä Mileissä on ollut ehkä se, ettei tämä ole perääntynyt vaalilupauksistaan. Argentiinan keskuspankin lakkauttaminen ja siirtyminen Yhdysvaltain dollariin ei sentään ole onnistunut.

Milei on kiistatta saanut julkisen talouden alijäämän poistettua, mikä ei Teivaisen mukaan ole puhtaan teknisesti kovin kummoinen temppu.

– Poistaa vain menoja, jättää julkisia töitä tekemättä, jäädyttää hankkeita ja leikkaa tukiaisia, niin mikäs siinä sitten, Teivainen luettelee.

Rajussa säästölinjassa on kuitenkin yksi outo poikkeus: asevoimilta ei ole leikattu. Milei on jopa aikeissa lisätä puolustusmenojen osuutta 0,5 prosentista 2 prosenttiin bruttokansantuotteesta seuraavien kymmenen vuoden aikana. Asian tekee erikoiseksi se, ettei armeijalla ole Argentiinassa todellakaan hyvä maine 1980-luvulla päättyneen erittäin julman sotilasdiktatuurin jäljiltä.

Milein hallinto, erityisesti varapresidentti ja everstin tytär Victoria Villarruel, on kuitenkin alkanut kyseenalaistaa sotilashallinnon aikana tapettujen ja kadonneiden määrää (arviolta 30 000) ja puhunut sotilaiden kunnian palauttamisen puolesta.

Teivaisen mukaan ”yhteiskunnan sotilaskastin” lepyttely sopii myös huonosti Milein libertaariseen ajatteluun, jossa valtio vertautuu lähinnä rikollisorganisaatioon.

Joissain arvioissa asevoimien vahvistamisen selitykseksi on tarjottu halua taistella tehokkaammin Latinalaisessa Amerikassa rajat ylittäviä rikollisia huumejengejä vastaan. Teivaisen mukaan Milei on myös saattanut jonkin verran mukautua maan perinteisemmän oikeiston asevoimille myönteiseen ajattelutapaan.

– Argentiina on myös pyrkimässä läheisempään kumppanuussuhteeseen Naton kanssa, Teivainen pohtii motiiveja asevoimien vahvistamiselle.

Oppositio on pyrkinyt paikkaamaan kansalaisten rajusti huvennutta ostovoimaa muun muassa nostamalla eläkkeitä. Kun tätä koskeva laki hyväksyttiin parlamentissa, Milei kumosi sen veto-oikeudellaan, jonka ylittämiseksi oppositio ei saanut enää kokoon tarvittavaa kahden kolmasosan enemmistöä.

Lopputuloksen selvittyä Buenos Airesissa puhkesi mielenosoituksia, jotka päättyivät yhteenottoihin poliisin kanssa. Uusi mittelö on pian luvassa yliopistojen lisärahoitusta koskevasta laista. Myös kansallisessa lentoyhtiössä lakkoillaan palkoista.

Presidentin on toistaiseksi pelastanut se, että perinteisessä oikeistossa on kansanedustajia, jotka eivät halua liittoutua Milein kanssa mutta ovat silti valmiita tukemaan hänen talouspolitiikkaansa.

– He saattavat ajatella, että kahjo äijähän tuo on ja tekee outoja juttuja, mutta katsotaan nyt tämä tie ja leikataan menoja, Teivainen kuvailee.

Budjetin tasapainottaminen on Milein talousajattelussa keino saada Argentiinan toinen peikko eli inflaatio kuriin. Hallituksen mukaan se onkin saatu kuukausitasolla painettua alle viiteen prosenttiin, mutta vuosi-inflaatio huitelee yhä yli 200 prosentissa. Ei siis ihme, että vaikutukset tuntuvat kansalaisten arjessa, kun palkat ja eläkkeet pysyvät samalla ennallaan.

Milein budjetissa vuosi-inflaation ennustetaan painuvan ensi vuoden lopulla 18 prosenttiin, mihin on melkoinen matka tämän vuoden luvuksi ennustetusta noin 123 prosentista.

Värikkään kielenkäyttönsä ja outojen tempaustensa ohella Milei on pyrkinyt pitämään esillä taustaansa taloustieteilijänä. Teivaisen mukaan älyllinen johdonmukaisuus onkin ero Milein ja esimerkiksi Yhdysvaltain republikaanien arvaamattoman presidenttiehdokkaan Donald Trumpin välillä.

– (Talouspoliittiset) pointit ovat vähän yksinkertaistettuja, mutta kyllä Milei minusta niitä ihan puolikoherentisti perustelee ja osaa kytkeä ne yleisempään libertaarifilosofiseen viitekehykseen sellaisella tavalla, että se on jossain mielessä ihan myyvä paketti, Teivainen kuvailee.

Siinä missä Trump haluaa torjua vastaehdokkaidensa hänelle antaman leiman ”outoudesta” (weird), ei se MiIeitä tunnu haittaavan.

– Milei on kyllä ihan itse vetänyt sen weird-homman niin, että se on osa hänen brändiään. Hänellä on sellainen hieman Maradona-tyyppinen show koko ajan päällä, Teivainen sanoo viitaten edesmenneeseen argentiinalaiseen jalkapallosuuruuteen.