Professori ei näe suurta ongelmaa Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan erossa

Politiikka

Julkisoikeuden professori Jukka Viljanen Tampereen yliopistosta ei näe oikeudellisesta näkökulmasta isompaa ongelmaa Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) entisen toimitusjohtajan erossa. Hänestä tapaukseen ei näyttäisi liittyvän painostamista.

–  Ainakaan poliisitutkinnassa ei ole tullut sellaista esille. Erityisiä todisteita sille, että jatkoselvittelylle olisi tarvetta, ei ole, hän sanoo.

Epäonniset suojainvälinekaupat koronapandemian alkuvaiheessa johtivat siihen, että HVK:n entinen toimitusjohtaja Tomi Lounema irtisanoutui.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) oli kertonut julkisuudessa, ettei toimitusjohtaja nauti enää hänen luottamustaan.

Lounema on kertonut tiedotusvälineissä, että myös työ- ja elinkeinoministeriön silloinen kansliapäällikkö Jari Gustafsson soitti hänelle ja toimitti saman viestin.

HVK:n toimitusjohtaja on työsuhteessa ja hänet nimittää valtioneuvosto.

–  Hänellä on erityinen, poikkeava rooli. Irtisanomiskynnys yleensäkin näissä tehtävissä on paljon kevyempi lähtökohtaisesti kuin normaaleilla virkamiehillä. Sitten tietysti tässä tilanteessa tämä henkilö on tehnyt itse johtopäätökset.

HVK oli tilannut Kiinasta suojavarusteita, joiden laatu ei vastannut odotuksia. Tuolloin työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti Louneman irtisanoutumisen syyksi hengityssuojainhankintojen puutteellisen menettelyn ja sitä seuranneen luottamuspulan.

Huoltovarmuuskeskus toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa.

Julkisoikeuden yliopistonlehtori Matti Muukkonen Itä-Suomen yliopistosta taas katsoo, että eduskunnan oikeusasiamiehen tulisi tutkia Louneman työsuhteen päättymiseen johtaneet tapahtumat.

Muukkosen mielestä tulisi selvittää erityisesti sitä, onko Gustafsson toiminut lain mukaisesti siinä yhteydessä, kun Louneman tilanteesta on keskusteltu.

Muukkosen mukaan tapauksen uutisoinnin perusteella näyttää siltä, että Lounema olisi painostettu eroamaan.

–  Oikeusvaltion puolesta toivon vahvasti, että oikeusasiamies käsittelee tämän. Ja jos yhtään näkyy viitteitä siitä, että perustuslakivaliokunnan olisi syytä tarkastella ministereiden toimintaa, se on valiokunnan toimivallassa oleva asia, hän sanoo.

Marinin mukaan HVK oli menetellyt väärin, kun se ei selvittänyt riittävästi taustoja niistä tahoista, joiden kanssa se asioi.

–  Näyttää siltä, että välttämättä mitään perustetta irtisanomiselle ei olisi ollut, sillä Huoltovarmuuskeskuksen tehtäviin ei alun perinkään kuulunut näiden maskihankintojen tekeminen, Muukkonen jatkaa.

Muukkosen mukaan Lounemalla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin ilmoittaa itse erostaan, minkä tämä tekikin nopeasti Marinin kerrottua epäluottamuksestaan.

Muukkosen mielestä hyvää hallintotapaa ei Louneman tapauksessa ole noudatettu.

–  Valitettavasti vain on niin, että valtiovallan soturit uhrataan julkisesti Diili-tyyliin you are fired. Tämä ei ole asiallista. Suomessa on perustuslaissa turvattu, että kukaan ei menetä työtään ilman lakiin perustuvaa perustetta. Nyt näyttää hyvin vahvasti siltä, että näin on saattanut käydä.

Marin kommentoi lauantaina SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa Louneman lähtöä sanomalla, että ”hänhän itse irtisanoutui omasta tehtävästään”.

Tavallista virkamiestä pitää Viljasen mukaan suojella poliittisilta tuulilta ja mahdolliselta poliittiselta painostukselta.

–  Louneman tapauksessa ei kuitenkaan sovellettu virkamieslakia, vaan hän on työsopimussuhteessa, mutta on valtioneuvoston nimittämänä toimitusjohtajana tehtävän luonteen näkökulmasta verrattavissa johtavassa asemassa oleviin virkamiehiin.

Virkamieslaissa puhutaan siitä, että johtavien virkamiesten irtisanomiselle pitää olla hyväksyttävä ja perusteltu syy, mutta siinä sanotaan myös, että ”viran luonne huomioon ottaen”.

–  Toimitusjohtajan tehtävä on määritelty laissa huoltovarmuuden turvaamisesta, joten tehtävällä on poikkeuksellinen luonne.

Jatkoa ajatellen olisi Viljasen mukaan hyvä, että myös HVK:n toimitusjohtajan kaltaisessa tehtävässä toimivalle turvattaisiin työsopimuksessa riittävällä tavalla työntekijän oikeusturva.

Suojainkauppasotku johti myös poliisitutkintoihin. Syyttäjälaitos päätti alkukuusta, ettei Lounemaa ja kahta muuta HVK:n entistä johtajaa vastaan nosteta syytteitä epäonnistuneista maskikaupoista, koska ei ole todennäköisiä syitä epäillä entisiä johtajia rikoksesta.