Presidentti Niinistö maalailee yhdysvaltalaislehdessä kuvaa huippukokouksesta Helsingissä vuonna 2025 – haluaa elvyttää "Helsingin hengen"
Presidentti Sauli Niinistö toivoo 1970-luvulla sovittujen Helsingin periaatteiden ja ”Helsingin hengen” elvyttämistä yhdysvaltalaisessa Foreign Policy -lehdessä.
Hän suuntaa kirjoituksessaan katseensa vuoteen 2025, jolloin Helsingissä järjestetystä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssista (ETYK) tulee kuluneeksi viisikymmentä vuotta. Samalla hän maalailee kuvaa mahdollisesta juhlavuonna Helsingissä järjestettävästä huippukokouksesta.
Kylmän sodan keskellä järjestetty huippukokous oli presidentin mukaan käännekohta lännen ja idän välien liennytyksessä.
ETYK:n päätteeksi vuonna 1975 allekirjoitettiin Helsingin päätösasiakirja ja konferenssin pohjalta muodostui 1990-luvulla Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ).
Alkuperäiseen huippukokoukseen osallistuivat 35 maan edustajat. ETYJ:llä on puolestaan 57 jäsenmaata.
Vaikka lyhenne vaihtui, pitävät Helsingin päätösasiakirjan muotoilut edelleen Niinistön mukaan paikkansa ja kymmenen maiden välisiä suhteita määrittelevää periaatetta ovat edelleen elintärkeä perusta Euroopan turvallisuudelle.
Monet kansainvälisen järjestyksen osa-alueista ovat joutuneet vakavan paineen alle, Niinistö arvioi. Hän haluaa kuitenkin tehdä selväksi, että ongelma on Helsingin periaatteiden rikkominen, eivätkä periaatteet itse.
– Helsingin päätösasiakirja on hyväksi koettu pohjapiirros kokonaisvaltaiselle turvallisuudelle, eikä sitä tule avata uudelleen käsiteltäväksi.
– Jos jotakin, sen sisältöjä tulee pitää yllä ja puolustaa tarmokkaasti, hän jatkaa.
Niinistö ehdottaa, että kaikki jäsenmaat voisivat vahvistaa juhlavuonna uudelleen sitoumuksensa päätösasiakirjan periaatteisiin. Näin tehtiin myös vuonna 1990 Pariisin peruskirjan myötä. Asiakirjan elvyttämisen lisäksi hän ehdottaa Helsingin hengen elvyttämistä laajemmin.
– Siinä missä Helsingin päätösasiakirja itsessään koskee turvallisuutta ja yhteistyötä Euroopassa, Helsingistä noussut henki voisi palvella koko planeettamme tulevaisuutta, hän sanoo.
Meidän tulee olla nöyriä.
Presidentti Sauli Niinistö
Presidentti luettelee kirjoituksessaan myös useita globaaleja kehityskulkuja, jotka ovat tehneet selväksi yhteistyön kehittämisen ja inhimillisen vastuunkannon tärkeyden. Näitä ovat hänen mukaansa muun muassa ilmastonmuutos, biodiversiteetin kato sekä pandemiat.
Tästä syystä Niinistö ehdottaa, että huomio kiinnitettäisiin vuonna 2025 Helsingin henkeen sen sijaan, että katse kapenisi vain ETYJ-maita koskevaksi.
Käytännössä presidentin suitsuttaman hengen elvyttäminen tarkoittaisi menetetyn luottamuksen uudelleen rakentamista. Tästä syystä presidentti ei haluaisi aloitteellaan koota yhteen vain samanmielisiä maita, vaan dialogia tarvitaan myös niiden kanssa, joiden kanssa ollaan vähiten samaa mieltä.
Niinistön mukaan kaikkein kunnianhimoisin lopputulema olisi, että hänen ehdotuksensa johtaisi vuonna 2025 uuteen Helsingin huippukokoukseen, jossa asioita lähestyttäisiin aiempaa globaalimmin.
Niinistö kertoo tuoneensa edellisten kuukausien aikana aloitettaan esille keskusteluissa useiden ulkomaisten kollegoidensa kanssa. Heidän positiivinen vastaanottonsa on ollut Niinistön mukaan erittäin rohkaisevaa ja hän aikoo jatkaa aloittamaansa dialogia tulevina kuukausina.
– Meidän tulee olla nöyriä. Olemme vielä aivan mahdollisen nelivuotisen matkan ensivaiheilla, Niinistö toppuuttelee samaan hengenvetoon.
Presidentti on kirjoittanut samoista aiheista jo maaliskuussa Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.