Poikkeusolojen pelätään lisäävän lähisuhdeväkivaltaa ja pahentavan haavoittuvassa asemassa olevien lasten oloja – "Tämä tilanne vaikuttaa monin tavoin niihin lapsiin, joiden perheissä on isoja ongelmia"

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan pelätään lisääntyvän, kun ihmiset viettävät tavallista enemmän aikaa kodeissaan ja koronaepidemia lisää esimerkiksi perheiden taloushuolia.

Väkivallan uhreja auttavissa Nollalinjassa ja Naisten linjassa on varauduttu siihen, että väkivallan kokemukset ja niihin liittyvät yhteydenotot lisääntyvät.

– Kun ihmiset ovat olleet pidempään kotona, esimerkiksi juhlapyhinä, se näkyy meillä viiveellä, sanoo Nollalinjan yksikönjohtaja Päivi Sinkkonen STT:lle.

Hän lisää, että koronaepidemia itsessään voi jo aiheuttaa huolta ja ahdistusta. Jos päälle tulee lomautuksia tai muita taloushuolia ja kodissa tai parisuhteessa on jännitteitä jo entuudestaan, tilanteet voivat kärjistyä väkivallaksi.

– Olemme varautuneet siihen, että tilanteet perheissä kiristyvät.

Naisten linjan viestinnästä kerrotaan, että kotona eristyksissä väkivallan uhrin voi olla normaalia vaikeampi soittaa tukipuhelimiin.

– Nyt kun ihmiset ovat enemmän kotona, he saattavat ovat siellä tämän väkivallan tekijän kanssa pitkiäkin aikoja samanaikaisesti. Tällöin soittaminen auttavaan puhelimeen voi olla mahdotonta, vaikka haluaisikin ottaa yhteyttä, sanoo Ada Kairavuori Naisten linjan viestinnästä.

Tästä syystä Naisten linja lisää chat-päivystystä tiistain ja torstain lisäksi myös keskiviikolle.

Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) palveluissa loma-ajat korostuvat auttavien puhelinten saamissa yhteydenotoissa.

– Jos perheessä on haitallista päihteiden käyttöä tai muita isoja vaikeuksia, silloin lapsen ympärillä ei ole pitkään aikaan ketään aikuista, joka kiinnittäisi huomiota lapsen yleisolemukseen, väsymykseen, nälkäisyyteen tai ahdistuneisuuteen, sanoo MLL:n auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki.

Hänen mukaansa on odotettavissa, että lähiopetuksen ja päivähoidon rajoittaminen vaikuttaa haavoittuvassa tilanteessa olevan lasten elämään.

– Kyllä tämä yhteiskunnallinen kriisitilanne vaikuttaa monin tavoin niihin lapsiin, joiden perheissä on isoja ongelmia.

Pajamäen mukaan olisi tärkeää, että vaikeassa tilanteessa olevien lasten ja nuorten kontaktit esimerkiksi koulun oppilashuoltoon eivät katkeaisi, vaikka lähiopetus on katkolla.

Lasten asemasta nykyisessä tilanteessa muistutti viime viikolla myös lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

Hän kirjoitti tiedotteessaan, että päihteet, mielenterveysongelmat ja väkivalta ovat valitettavan tavallisia ilmiöitä monessa perheessä.

– Lasten oikeutta koulutukseen, sosiaalisiin suhteisiin ja virikkeisiin on rajoitettu, mutta samalla kaventuvat lasten oikeudet turvallisuuteen ja perushoivaan. Moni suomalaislapsi tarvitsee yhteiskunnan suojelua väkivallalta ja kaltoinkohtelulta, Pekkarinen sanoi tiedotteessaan.

STT tavoitti alkuviikosta lähes kaikki Suomen 11 poliisilaitoksesta, ja niistä kerrottiin, että poliisitehtävissä tai rikosilmoituksissa ei ole ensimmäisen eristysviikon aikana näkynyt lisääntymistä perhe- tai lähisuhdeväkivallassa.

Nollalinjan numero 0800 05005 ja Naisten linjan numero 0800 02400 ovat maksuttomia ja anonyymeja.

Nollalinja auttaa kaikkia lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneita. Naisten linja on tarkoitettu naisille. Puhelimiin voivat soittaa myös väkivaltaa kokeneiden läheiset.

Tarkemmat tiedot löytyvät järjestöjen nettisivuilta. Nollalinjan sivuilla on myös yhteystiedot Suomen turvakoteihin.

MLL:n auttavat puhelimet palvelevat lapsia ja vanhempia normaaliin tapaan. Vanhempainpuhelimen numero on 0800 92277 ja Lasten ja nuorten puhelimen 116 111. Puhelut ovat maksuttomia. Järjestö tarjoaa sivuillaan myös esimerkiksi chat-palvelua.

Muita auttavia puhelimia tai chat-palveluita tarjoavat esimerkiksi ikääntyneille Suvanto numerossa 0800 06776 ja nuorille Sekaisin-chat, jota ylläpitää Suomen mielenterveys ry.