Poikkeuksellisen Mäenpää-tapauksen puinti alkoi perjantaina perustuslakivaliokunnassa – "Missä kulkee sananvapauden rajat ja onko kansanedustajan immuniteetti koskematon?"
Eduskunnan perustuslakivaliokunta aloitti perjantaina käsittelyn kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) syytteeseen asettamisesta.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoi ennen kokouksen alkua, että nyt luodaan käytäntöä myös tulevaisuutta varten, sillä suoraan kirjoitettuja sääntöjä tapaukseen ei ole.
– Edellinen tapaus on vuodelta 1979 ja sitä ennen oli tapaus 1920–1930-luvulla, eli todella kauas mennään. Nekään eivät ihan yksi yhteen mene tämän tapauksen kanssa, Ojala-Niemelä sanoi STT:lle.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pyysi tammikuussa eduskunnalta suostumusta saada asettaa Mäenpää syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Poliisin esitutkinnan mukaan Mäenpäätä on syytä epäillä rikoksesta, sillä hän rinnasti turvapaikanhakijat ja vieraslajit eduskunnassa viime kesäkuussa pitämässään puheessa.
Ojala-Niemelä sanoi perustuslakivaliokunnan kokouksen jälkeen, että perustuslakivaliokunta ei vielä käsitellyt itse asiaa, vaan sopi aikatauluista.
Ensi viikon perjantaina valiokunnan kuultavana on valtakunnansyyttäjä, ja sitä seuraavalle viikolle Mäenpäälle varataan aika kuulemiseen.
Helmikuun viimeisellä viikolla kuullaan puolestaan asiantuntijoita.
Ojala-Niemelä ei ottanut kantaa Mäenpään sanomisiin salissa.
– Lähtökohta on kuitenkin se, että kansanedustajalla täytyy olla laaja sananvapaus. Se on perusoikeusasia, mutta ihmisoikeutta se ei kuitenkaan oikeuta loukkaamaan. Tässä nyt katsotaan sananvapauden rajoja, että missä se kulkee, ja onko kansanedustajan immuniteetti koskematon vai voiko sitä rikkoa tällaisessa kysymyksessä, Ojala-Niemelä sanoo.
Ojala-Niemelä arvioi, että Mäenpään tapauksen käsittely vie perustuslakivaliokunnassa varmaankin viikkoja, sillä valiokunnan käsiteltävänä on myös ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) toimien laillisuuden selvittäminen.
Torstaina eduskunnassa nähtiin erikoinen episodi, kun lähetekeskustelu Mäenpään tapauksesta jäi käymättä puolueiden yhteisellä päätöksellä.
Lainsäädäntötyössä lähetekeskustelussa eduskunta perinteisesti evästää valiokuntaa sen työssä.
– Tämä on vähän erityyppinen asia, joten en kyllä näe isoa merkitystä, ettei sitä käyty, Ojala-Niemelä sanoo.
Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.
Perustuslakivaliokunnassa kansanedustajien odotetaan ottavan puoluepoliittinen lakki pois päästä, ja arviot on tehtävä juridiselta pohjalta.
Ojala-Niemelä luottaa perustuslakivaliokunnan jäseniin siinä, että he osaavat käyttää myös tässä asiassa omaa harkintaansa.
– Minusta meillä on tuolla hyvä porukka ja uskon, että tämä saadaan asiallisesti ajan kanssa käsiteltyä.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio arvioi tammikuussa, että ryhmä todennäköisesti estää Mäenpään syyttämisluvan antamisen eduskunnan istunnossa.
Eduskunnan äänestyksessä tarvitaan vähintään viiden kuudesosan kannatus, jotta kansanedustajan syytteeseen asettamiselle saadaan eduskunnan suostumus.
Perussuomalaisilla on 39 kansanedustajaa, eli puolueen eduskuntaryhmä pystyy yksin estämään suostumuksen antamisen.