"Olemme kuin lapsi, joka huutaa sutta" – keskustalaisissa tyytymättömyyttä omiin ja punavihreisiin, hallituksen arvosana silti parantunut
Marinin hallitus saa keskustan puoluevaltuuston jäseniltä Suomenmaan kyselyssä tyydyttävän kouluarvosanan, seitsemän ja puoli (7,6).
Puolueen omaksi arvosanaksi hallitustyöskentelystä keskustavaikuttajat antavat hieman korkeamman numeron, tarkalleen 7,9 eli kahdeksan miinuksen. Viime syksyllä toteutettuun Suomenmaan puoluevaltuustokyselyyn verraten keskiarvon nousua on 0,3.
Koko hallituksen arvosana oli syksyllä 7,1, eli nousua on tässäkin luvussa.
Kohtuullisista arvosanoista huolimatta tyytymättömyys paistaa monen kyselyyn osallistuneen vastauksista.
– Maaseudulla asuvilla kustannukset ovat vain nousseet, ei siis [ole onnistuttu] kovinkaan hyvin.
– Liikaa on annettu vihreiden määritellä hallituspolitiikkaa.
– Vaikeinta on ollut luoda uskottavaa talouspolitiikkaa, ja ennen kaikkea yhteensovittaa elinkeinojen ja suojelun välistä jatkuvaa ristiriitaa vihreiden tavoitteiden kanssa niin kotimaan lainvalmistelussa kuin EU:ssakin.
– Velkaantuminen hirvittää. Velkaa ei sinänsä pidä pelätä, mutta tulevaisuus näyttää, ovatko rahat kohdentuneet oikein.
– Kumipyöräliikenteen ja maatalouden tilanteet ovat kestämättömiä, ja niihin tulisi tarttua rivakammin.
Omatkin saavat puoluevaltuuston jäseniltä risuja.
– Keskusta on näyttäytynyt hankalana puolueena, joka on uhannut lähteä hallituksesta, mutta joka ei ole uhkaustaan toteuttanut. Olemme kuin lapsi, joka huutaa sutta.
– Välillä paremmin ja usein huonosti (on keskusta onnistunut). Vaikeatahan se on, kun ideologisesti muu porukka on liberaalimpaa ja vasemmistolaisempaa kuin keskustan tavoitteet. Toisaalta keskustan ansiosta joku tolkku hommassa on pysynyt.
Useassa vastauksessa harmitellaan löysää, vasemmalle kallistuvaa talouspolitiikkaa ja vihreiden ylisuurta vaikutusvaltaa.
– Korona on hoidettu melko hyvin. Talouspolitiikka vastuutonta.
Kysymykseen siitä, onko hallituksen politiikka liian oikeistolaista, vasemmistolaista, vai onko se tällä akselilla juuri sopivaa, suurin osa valitsee kuitenkin vastaukseksi ”sopivaa”.
Näin vastaa 57 prosenttia. Liian vasemmistolaisena hallituksen politiikkaa pitää 37 prosenttia. Liian oikeistolaisena politiikkaa ei pidä kukaan, ja kuusi prosenttia ei ilmaise kantaansa.
Luku on muuttunut viime syksyn puoluevaltuustokyselystä. Siinä tasan puolet piti hallituksen politiikkaa liian vasemmistolaisena. 42 prosenttia piti politiikkaa sopivana.
Arvoakselilla konservatiivi–liberaali politiikkaa pitää sopivana peräti 70 prosenttia. Liian liberaalina politiikkaa pitää 18 prosenttia puoluevaltuutetuista. Saman suuruinen on kannastaan epävarmojen osuus. Kukaan ei pidä hallituksen politiikkaa liian konservatiivisena.
– Poukkoilevaa, moittii eräs vastaaja.
– Kolmiportaisella asteikolla sopivaa, mutta kyllä rohkeutta soisi olevan hieman enemmän esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan ja kehitysavun kehittämisessä, ja niihin lisäpanostamisessa, yksi puoluevaltuutettu rohkaisee.
– Mielestäni hallitus on edistänyt sopivasti ihmisoikeus-, ympäristö- ja elinkeinoasioita. Sopivan liberaalia, puoluevaltuutettu kiittää.
Tässäkin kohtaa luku on muuttunut melko paljon verrattuna syksyn puoluevaltuustokyselyyn. Tuolloin politiikkaa piti sopivana liberaali–konservatiivi-akselilla tasan puolet. Liian liberaalina politiikkaa piti 35 prosenttia. Neljä prosenttia näki politiikan liian konservatiivisena.
Kiitosta hallitus saa kriisinhoidosta. Keskustan roolia kiitetään tasapainottavana voimana ja tolkun äänenä.
– Hallitustyöskentely on yhteistyötä. Monia keskustan ajamia asioita on saatu lävitse. Yhteistyö on kuitenkin sitä, että välillä joutuu hieman joustamaan, kompromissien tekoa. Sekin on taitolaji, puoluevaltuuston jäsen muistuttaa.
– Vaikka olen harmissani yksittäisistä asioista, tässä maailmantilanteessa on tärkeä ylläpitää hallituksen työskentelykykyä, toinen korostaa.
– Vaikeassa ajassa ollaan kuitenkin saatu vaikutettua ja tehtyä keskustalaista politiikkaa, puoluevaltuutettu arvioi.
– Kukaan tuskin arvasi, millaisia vastoinkäymisiä tulee vastaan, yksi muistuttaa.
Marinin–Saarikon hallitus on kohdannut lähihistoriamme suurimmat haasteet, eräs puoluevaltuutettu huomauttaa.
– Ilmastonmuutoksen torjunta, koronaepidemia ja Ukrainan sota. Millä tahansa hallituksella olisi ollut lähes ylivoimainen tehtävä. Mielestäni hallitus on hoitanut tehtävänsä pääsääntöisesti hyvin, koronan alkuvaiheessa jopa erinomaisesti.
Suomenmaan kysely puoluevaltuutetuille toteutettiin 22.–29. maaliskuuta.
Keskustan puoluevaltuusto kokoontuu tulevana viikonloppuna Vaasassa. Puoluevaltuustolta odotetaan linjauksia Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista ratkaisua sekä talouden ja yhteiskunnan huoltovarmuutta koskien.
Suomenmaan puoluevaltuustokyselyyn vastasi 52 keskustan puoluevaltuuston jäsentä.