Nainen tulohuipulla on edelleen harvinaisuus, mutta tilanne muuttuu vähitellen
Suomen tulohuipulla naiset ovat edelleen harvassa. Määrä on kuitenkin hiljalleen kasvanut erityisesti finanssikriisin jälkeen.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhemman tutkijan Terhi Ravaskan mukaan kehityksen takana on muun muassa se, että naisia on noussut aiempaa enemmän korkeisiin asiantuntijatehtäviin sekä johtajiksi.
Naisten vahvistunut edustus tulohuipulla näkyy myös siinä, että heitä on yhä enemmän hallituspaikoilla.
Keskuskauppakamarin selvityksestä käy ilmi, että Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden hallituksissa istuvista henkilöistä 29 prosenttia on naisia tänä vuonna.
Viime vuosien muutos on ollut huomattava. Keskuskauppakamarin mukaan naisten osuus kasvoi 18 prosentista 29 prosenttiin vuosina 2011–2018.
Ravaska kertoo, että oletuksena on monesti esitetty, että tulohuipulle nousevat naiset olisivat siellä perityn omaisuuden ansiosta.
– Etenkin ulkomailla on havaittu, että tulohuipulla olevat naiset perivät paljon, mutta Suomen osalta siihen en voi ottaa kantaa, koska verorekisteriaineistossa ei ole perintötietoja, Ravaska sanoo.
Ravaska huomauttaa, että suomalaista tulohuippua kuvaa pääomatulojen runsas määrä.
– Mitä huipummalle mennään, sitä enemmän sitä pääomatuloa on. Se on tärkeä huomio, jos mietitään verotusta, Ravaska sanoo.
Hän kaipaa keskustelua suomalaisesta verorakenteesta, esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkojen verokohtelusta.
– Se on tietysti asia, josta on keskusteltu vuosikausia.
Maanantaina julkistetaan viime vuoden verotiedot ja yhteenlaskettujen verotettujen ansio- ja pääomatulojen kärkinimet nousevat jälleen otsikoihin.
Viime vuosina tuossa kärkijoukossa on näkynyt Suomessa tapahtunut finanssikriisin jälkeinen muutos. Digimurros ja peliteollisuus ovat nostaneet uusia nimiä tulokärkeen. Huomattavin on peliyhtiö Supercell, jonka menestyksen vuoksi kärkijoukko on myös nuorentunut.
Ennen Supercellin menestysvuosia erityisesti ansiotulojen kärkilistauksessa oli usein lähinnä suurten yhtiöiden johdossa toimivia, 1950- ja 1960-luvuilla syntyneitä miehiä.
Kärkeen nousseet supercelliläiset ovat syntyneet 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa.
Verotettujen tulojen kärki on erittäin pieni otos eikä edusta huipputuloisten laajempaa joukkoa, jota esimerkiksi Ravaska on tutkinut.
Hän on tutkimuksessaan tarkastellut Suomen parhaiten toimeentulevaa prosenttia eli yli 50 000 ihmisen joukkoa.
Supercellin perustajia ponnahti verotettujen tulojen kärkeen vuonna 2013 yrityskauppojen ansiosta.
Varsinainen jättipotti osui peliyhtiön kohdalle vuonna 2016, kun kiinalaisjätti Tencent osti yhtiöstä enemmistön. Silloin jo pelkästään kymmenen eniten verotettuja tuloja tienanneen joukossa oli seitsemän peliyhtiön työntekijää.
Supercelliläisten suuria verotettavia ansiotuloja ovat selittäneet myös optiot ja osingot, ei pelkkä palkkatulo.
Peliyhtiön rynnistys tulolistoille ei ole myöskään juurikaan muuttanut sitä, että julkistettujen verotulojen kärkikymmenikkö on ollut pitkään täynnä miesten nimiä.
Yksi näkyvä poikkeus oli vuonna 2012, kun lääkärikeskus Dextrasta enemmistöosuutensa myynyt Leena Niemistö nousi verotettujen tulojen kärkeen yrityskauppojen jälkeen.
Verotiedot eivät kerro kaikkea suomalaisten varallisuudesta, sillä jo pelkästään pääomatuloista ne paljastavat vain osan. Esimerkiksi osingot ovat osin verovapaita.
