MV-julkaisu masinoi käräjäoikeuden mukaan vihamielisiä lokakampanjoita – perustaja kiistää tämän hovioikeudessa

MV-julkaisua koskeva hovioikeudenkäynti alkoi maanantaina Helsingissä julkaisun perustajan Ilja Janitskinin epäiltyjen törkeiden kunnianloukkausten ja tekijänoikeusrikosten käsittelyllä.

Osapuolten kannat ovat pääosin samat kuin käräjäoikeudessakin.

Käräjäoikeus katsoi, että MV pyrki tuhoamaan ihmisten maineen julkisuudessa ja että julkaisun sisällöstä vastannut Janitskin valjasti verkkojulkaisunsa asiattoman ja useiden ihmisten kunniaa loukkaavan keskustelun julkaisupaikaksi.

Hänet tuomittiin käräjillä vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeuteen.

Janitskin pyrkii kumoamaan tuomionsa hovioikeudessa muun muassa sillä perusteella, ettei hän olisi vastuussa julkaisunsa sisällöstä.

– Janitskin on kirjoittanut kritiikkiä erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä kohtaan. Julkaisun nimi on ollut alun perin Mitä Vittua. Jo tämä nimi kertoo mielestäni sen, että kovinkaan vakavasti otettavasta kirjoittelusta ei ole ollut kyse, Janitskinin asianajaja Anu Koivu sanoi oikeudessa.

Koivun mukaan julkaisun kirjoittajilla on ollut vapaa julkaisuoikeus, eikä Janitskin ole voinut kontrolloida julkaisuja.

– Ajatus on ollut vähän samanlainen kuin Facebook-julkaisussa. Janitskin on jossain vaiheessa lähinnä humoristisesti kutsunut itseään julkaisun päätoimittajaksi, Koivu perusteli.

Hovioikeudessa istuvat syytetyn penkillä myös Venäjä-yhteyksistään tunnettu Johan Bäckman ja eräs toinen henkilö.

Bäckman tuomittiin käräjillä vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen muun muassa Venäjän informaatiovaikuttamista tutkineen toimittajan vainoamisesta.

Janitskin ei ollut paikalla istunnossa terveyssyiden takia, ja Bäckmanin osuutta aletaan käsitellä vasta viikon päästä.

Istunnon aluksi juttua ajava aluesyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen veti yhteen, mistä hänen mukaansa oikeudenkäynnissä on kysymys.

– Nythän tilanne on se, että tämä oikeudenkäynti liittyy ajankohtaiseen ja merkittävään ilmiöön. Mitataan sananvapauden rajoja, mitataan sitä mitä median nimissä ylipäätään on sallittua tehdä.

Hänen mukaansa yhdistävä tekijä monipolvisessa kaksiviikkoisessa oikeudenkäynnissä on MV-julkaisu.

Julkaisussa on hänen mukaansa käytetty muualta kopioituja artikkeleita, kirjoituksissa ei ole aina tarkistettu faktoja ja sivustolla on julkaistu asioita, jotka kohdistuvat ihmisten yksityiselämään.

Jo käräjäoikeudessa puitiin niin sanotun ”maalittajan” rikosoikeudellista vastuuta. Termillä tarkoitetaan sosiaalisen median maailmassa sitä, että joku usuttaa joukon ihmisiä esimerkiksi yhden henkilön kimppuun esimerkiksi levittämällä tästä vihapropagandaa.

MV:n maalittamisen uhreiksi joutuivat käräjäoikeuden mukaan esimerkiksi toimittaja-kirjailija Jessikka Aro ja sosialidemokraattisten opiskelijoiden (SONK) entinen puheenjohtaja Hanna Huumonen, jonka kokemuksia käsiteltiin maanantaina oikeudessa.

Huumosesta julkaistiin muun muassa alatyylisiä kirjoituksia ja kuvia. Lisäksi sivuilla julkaistiin hänen yhteystietonsa, minkä jälkeen hänelle oli tullut suuri määrä solvaavia puheluita ja viestejä.

Asianajaja Koivun mukaan maalittaminen on ylipäätään hankala termi oikeussalissa.

– Maalittaminen ei ole juridinen termi. Mitä maalittaminen pitää sisällään ja kuka maalittaa? Janitskin ei vastaa lukijoiden toiminnasta. Missä menee Janitskinin vastuun raja? Jos katsottaisiin, että hän on julkaisun vastaava henkilö, mihin päättyy hänen rikosoikeudellinen vastuunsa niin sanotussa maalittamisessa? Koivu kysyi.

Juttukokonaisuudessa yhtenä asianomistajana oleva Sanoma on STT:n suurin omistaja.