Kansanmies ja pragmaatikko – Näin keskustalaiset kuvailevat puoluejohtajaksi pyrkivää Antti Kaikkosta

Keskusta

Keskustan puheenjohtajakisan ennakkosuosikilla Antti Kaikkosella, 50, on edessään vaikea tehtävä kannatusalhossa olevan puolueen kannatuksen nostamiseksi.

Entinen puolustusministeri ja pitkäaikainen keskustapoliitikko Kaikkonen on selvä ennakkosuosikki keskustan seuraavaksi puheenjohtajaksi viikonlopun puoluekokouksessa Jyväskylässä.

Haastajaksi on ilmoittautunut kansanedustaja Tuomas Kettunen, jonka eräs keskustavaikuttaja kuvailee toimivan kisassa sparraajan roolissa.

STT:n haastattelemat keskustavaikuttajat pitävät Kaikkosta pätevänä, mutta eivät vielä pidä varmana, pystyykö hän kääntämään keskustan suunnan nousuun. Siitä, mitä keskustan tulisi tulevaisuudessa olla, käytäneenkin viikonloppuna vilkasta keskustelua.

– On mahdollista, että Kaikkonen voi kääntää keskustan kannatuksen parempaan suuntaan. Seuraavina vuosina pidetään useat vaalit. Kaikkonen mitataan niiden aikana, sanoo eräs keskustavaikuttaja STT:lle.

Kaikkosta luonnehditaan pidetyksi ja mukavaksi. Kaikkosen mukavuus voi tosin olla samanaikaisesti sekä heikkous että vahvuus, katsoo yksi keskustavaikuttaja.

– Kysymys kuuluu, riittääkö se (mukavuus) politiikassa ja keskustan nykyisessä tilanteessa, hän sanoo.

Toinen keskustavaikuttaja pitää Kaikkosen vahvana etuna sitä, että hän tuntee Uudenmaan alueen hyvin, paremmin kuin ”80 prosenttia keskustalaisista”.

– Keskustan tulevaisuus ratkaistaan Uudellamaalla. Se on raaka sosiologinen totuus. Antti tuntee alueen ja on tehnyt koko uransa Uudenmaan pienissä kaupungeissa, vaikuttaja kertoo.

Uusimaa on eduskuntavaalien suurin vaalipiiri ja samalla keskustan kipupiste. Viime eduskuntavaaleissa maakunnan 37 jaossa olleesta paikasta vain 2 meni keskustalle.

Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja ja Kaikkosta puheenjohtajakisassa tukeva Tuomo Suihkonen pitää myös Kaikkosen Uudenmaan-tuntemusta etuna. Muita vahvuuksia ovat sekä ulko- että sisäpoliittinen kokemus ja yhteistyökyvyt.

– Hän on helposti lähestyttävä kansanmies, joka tulee ihmisten kanssa toimeen.

Kaikkosta luonnehditaan poliittisesti lahjakkaaksi ihmiseksi, jolla on ”selkäytimessä oikeat tavat reagoida ja puhua ihmisille”.

– Tulee Johannes Virolainen mieleen. Hän on aika pragmaatikko. Kaikkonen ei ole suuri ideologi eikä ideologian kautta lähesty asioita, vaan käytännön havaintojen ja poliittisen taidon, eräs keskustavaikuttaja taustoittaa.

Keskustan varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Markus Lohi on tuntenut Kaikkosen vuodesta 1995 lähtien. Hän kuvailee Kaikkosta kokeneeksi, vakaaksi ja luotettavaksi poliitikoksi, joka ei hötköile pikkuasioista.

– Hänellä on hyvät näytöt, että pystyy aika vaativiakin tehtäviä hoitamaan, kuten viime hallituskauden puolustusministerin tehtävän, Lohi sanoo.

Kaikkosen 14 vuotta tuntenut ja muun muassa tämän erityisavustajana puolustusministeriaikoina toiminut Terhi Haapaniemi sanoo, että Kaikkonen on pidetty ja arvostettu yli puoluerajojen.

– Työssään hän on tarkka. Faktojen pitää olla tiukasti tarkastettu ja kunnossa. Hän on yksi huumorintajuisimpia ihmisiä, joita tiedän. Huumori ja itseironia kannattelevat häntä haastavienkin aikojen ja asioiden yli. Sellaisistakin on kokemusta, Haapaniemi sanoo.

Haapaniemi luonnehtii Kaikkosta moniosaajaksi.

– Hän on ehkä eniten profiloitunut yleispoliitikkona, vaikka toki puolustusministeripestin myötä hänet tunnetaan ehkä eniten turvallisuuspoliittisten kysymysten puitteissa. Hänen agendallaan ovat olleet vahvasti myös asunto-, ympäristö- ja perhepoliittiset kysymykset.

STT:n haastattelemat muutamat keskustavaikuttajat ovat sitä mieltä, ettei puolueen kannatusalhoa ratkaista vain puheenjohtajaa vaihtamalla. Keskustassa on tehtävä kokonaisvaltainen puolueen sisäinen remontti ja uudistuminen, mikä vaatii ryhmätyötä ja suunnan näyttämistä. Myös puolueen kenttä- ja järjestötoiminta on saatava aktivoitua.

Kaikkosen kykyjen arvioidaan riittävän tähän, mutta tahtoa ja viitseliäisyyttä pitäisi myös löytyä, summaa eräs vaikuttaja.

– Jos Kaikkonen oivaltaa, että puheenjohtajuus ei ole mukavan miehen paikka, vaan ryhmätyötä ja suunnan näyttämistä ja kovaa työtä, niin nousu on mahdollista.

Toisen pitkäaikaisen keskustavaikuttajan mukaan keskeistä ei olekaan johtajan vaihdos, vaan se, että puolueen sisäistä muutosta vauhditetaan.

– Johtajan pitää ymmärtää keskustan tilanne ja se, miksi kannatus on alhaalla. Se ei parane pelkästään politiikkaa tekemällä, vaan pitää vauhdittaa ja sallia keskustan sisäistä muutosta. Kun katson tätä, keskustan sisäinen uudistuminen on tärkeämpää kuin puheenjohtajan vaihtuminen, eräs keskustalähde sanoo.

Hänen mukaansa keskustassa tulisi antaa tilaa myös osaamiselle ja älykkäälle keskustelulle.

– Jos puolueen ideat eivät ole vetovoimaisia tai tässä ajassa, on ihan turha tehdä ihan kaikki muu oikein.

Varapuheenjohtaja Markus Lohi taas sanoo, ettei hän halua asettaa liian isoja paineita pelkästään puoluejohtajalle.

– Mutta totta kai tehtävän halutaan persoona, joka herättää luottamusta laajoissa kansanjoukoissa. Se mahdollistaa luottamuksen lisääntymisen myös puolueeseen.

Hän uskoo, että keskustalta kaivataan nimenomaan vakautta ja luotettavuutta.

– Joissakin muissa, äärilaitoja edustavissa puolueissa puheenjohtaja voi olla hyvinkin kontroversiaali persoona, mutta eivät meidän kannattajat sitä kaipaa.

Myös Suihkosen mukaan keskustan puheenjohtajalta odotetaan neuvottelukykyä ja kykyä sopia asioista riitelyn ja repimisen sijasta.

– Mitä yhtenäisempi Suomi on, sitä paremmin haasteisiin pystytään vastaamaan. Uskoisin, että Kaikkonen on tässä vahva, sekä ihmisenä että kokemuksensa puolesta.

Kaikkonen on ollut kansanedustajana vuodesta 2003. Sipoossa asuva Kaikkonen on koulutukseltaan valtiotieteiden kandidaatti. Hän kisasi keskustan puheenjohtajuudesta jo vuonna 2019, mutta hävisi tuolloin Katri Kulmunille.

Kaikkonen toimi viime hallituskaudella puolustusministerinä. Tuolloin mannerlaatat liikkuivat, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan ja Suomi liittyi Natoon. Kansanedustaja Lohi katsoo kuitenkin Kaikkosen selviytyneen vaativasta tehtävästä erittäin hyvin.

Myös Uudenmaan piirin puheenjohtaja Suihkonen pitää Kaikkosen kokemusta puolustusministerinä kasvutarinana vaativien tehtävien hoidosta.

Kaikkosen ministerikautena myös keskustan ja muiden hallituspuolueiden välit olivat tunnetusti kireät. Hänen on kuitenkin kerrottu toppuutelleen lähtöhaluja hallituksesta.

Toimittaja Jari Korkin tekemässä Kohti liittokuntaa – Antti Kaikkonen ja Suomen puolustuksen uusi asento -kirjassa (Otava 2023) syyn kerrotaan olleen Ukrainan tilanteen jännittyminen.

– (Keskustan väistyvän puheenjohtajan) Annika Saarikon mukaan varoitteluni Ukrainan tilanteen kärjistymisestä toi muutoinkin kinkkisessä tilanteessa pohdintaan uuden ulottuvuuden. Vaikka yhteistä liimaa ei ollut ja hallituksen tunnelma oli kireä, saivat kertomani huolet Saarikon epäröimään hallituksen jättämistä, Kaikkonen kertoo kirjassa.

Kaikkonen on näkynyt myös naistenlehdissä. Aiemman avioliittonsa aikana hän antoi varsin auliisti parisuhdehaastatteluita.

Tunnettavuutta toi myös vuonna 2008 viihdeohjelma Tanssii tähtien kanssa, jossa ”Kanki-Kaikkonen” lempinimen saanut Kaikkonen ei ehkä hurmannut tanssikisan tuomareita, mutta katsojia kylläkin.

Kaikkosen uran varrelle on mahtunut myös kohuja. Vuonna 2013 hänet tuomittiin viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen luottamusaseman väärinkäytöstä Nuorisosäätiöön liittyneen vaalirahakohun vuoksi.

Kaikkonen on naimisissa Bayerin yhteiskuntasuhdejohtajan Jannika Kaikkosen kanssa. Pariskunta avioitui kesällä 2021. Pariskunnalla on kaksi lasta.

Kaikkonen onkin ilmoittanut, että haluaa myös puheenjohtajana varata perheelleen aikaa.

– Elän lapsiperhearkea. Kotona odottaa luottamustehtävistä tärkein, kaksi pientä lasta. Perhe-elämälle on varattava riittävästi aikaa. Tämä on itselleni ja perheelleni tärkeä asia, Kaikkonen kertoi asettuessaan ehdolle puheenjohtajakisaan.