Miten kansa sietää päättäjien harjoittamaa kontrollia – kyselytutkimus paljastaa hieman yllättävän vastauksen
Kansalaisten enemmistön mielestä yhteiskunnan kontrolli ei ole lisääntynyt huolestuttavasti, eikä poliittisten päättäjien mahdollisuuksia rajoittaa oikeuksia ja vapauksia haluta suitsia, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta.
Enemmistö (57 prosenttia) suomalaisista torjuu väitteen, että yksilöön kohdistuva yhteiskunnan kontrolli ja valvonta olisi lisääntynyt maassamme huolestuttavasti. Noin kolmannes (34 prosenttia) hyväksyy väittämän.
Enemmistö (56 prosenttia) kansalaisista torjuu ehdotuksen, jonka mukaan poliittisilla päättäjillä pitäisi olla nykyistä vähemmän mahdollisuuksia rajoittaa kansalaisten oikeuksia ja vapauksia. Vain reilu neljännes (29 prosenttia) yhtyy väitteeseen.
Joka toinen (48 prosenttia) kansalainen on valmis luopumaan henkilökohtaisista oikeuksistaan ja vapauksistaan, jos valtio pystyy paremmin suojelemaan yksilöä. Enemmän kuin kaksi viidestä (43 prosenttia) tyrmää ajatuksen.
Kaksi viidestä (40 prosenttia) soisi maan hallitukselle nykyistä suuremmat yleisvaltuudet rajoittaa kansalaisten oikeuksia ja vapauksia. Niukka enemmistö (51 prosenttia) ei myöntäisi maan hallitukselle laajempia oikeuksia kansalaisvapauksien kaventamiseksi.
Suomalaisten jakautumisesta kahtia kielii se, että samansuuruinen joukko sekä kannattaa (43) että vastustaa (45 prosenttia) ehdotusta, jonka mukaan Suomessa pitäisi ensisijaisesti turvata kansalaisten oikeudet ja vapaudet, eikä yrittää rajoittaa yksilöiden käyttäytymistä.
Miehet, nuoret ja oppositiopuolueiden kannattajat ovat muita vakuuttuneempia siitä, että yksilöön kohdistuva yhteiskunnan kontrolli ja valvonta olisi lisääntynyt huolestuttavasti.
SDP:n kannattajat ovat muita alttiimpia luopumaan oikeuksistaan ja antamaan hallitukselle laajempia valtuuksia puuttua yksilöiden vapauksiin.
Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu 11.–16.9.2020. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 039. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.