Maakuntajohtajat tyrmäsivät keskustan talousavauksen – Saarikko vastaa: "Nurkkakuntaisuutta"
Valtiovarainministerin, keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon mielestä neljän eteläisen Suomen maakunnan maakuntajohtajan esittämä kritiikki erityistalousalueita kohtaan osoittaa ”nurkkakuntaisuutta”.
– En ymmärrä sitä ajattelua ollenkaan. Kun kansainvälinen sijoittaja harkitsee investointikohdetta, se ei välttämättä pohdi, rakentaisiko esimerkiksi Kuopion seudulle vai Uudellemaalle.
– Sen sijaan vastakkain voivat asettua Saksaan, Ruotsiin, Suomeen tai vaikkapa Kiinaan tehtävät investoinnit, Saarikko huomautti keskustan puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä.
Rahaministeri painottaa, että armottomassa kansainvälisessä kilpailussa oleellista on, että Suomesta löytyy alueita, jotka ovat vertailussa kilpailukykyisimpiä.
– Suomen menestys ei ole nollasummapeliä. Se, että joku alue saa eritystalousaluestatuksen, ei ole muualta pois. Se kasvattaa yhteistä kansallista kakkuamme ja verotulojamme.
Varsinais-Suomen Kari Häkämies, Uudenmaan Ossi Savolainen, Päijät-Hämeen Niina Pautola-Mol sekä Kymenlaakson Jaakko Mikkola totesivat taannoisessa kannanotossaan, että kasvua on tuettava siellä, missä sitä on.
– Tukien vinoutunut kohdentaminen vääristää vapailla markkinoilla toimivien yritysten kilpailua ja on haitaksi koko maan kehitykselle, maakuntajohtajat valittivat.
Heitä korpeaa se, että yritykset saavat korkeampaa tukea harvanasutuksen perusteella Itä- ja Pohjois-Suomessa.
– Aluepolitiikan rahanjako asettaa kansalaiset ja yritykset eriarvoiseen asemaan, eikä tätä kehitystä tule perusoikeudellisestikin kyseenalaisella tavalla kiihdyttää, kannanotossa paalutetaan.
Keskustan Saarikon mielestä maakuntajohtajat eivät näe sitä, ettei Suomessa kannata asettaa alueita vastakkain.
Keskeistä olisi ylipäätään saada houkuteltua Suomeen investointeja, jotka tarjoaisivat uusia mahdollisuuksia monille eri toimijoille.
– Erityistalousalueelle syntyvät uudet mahdollisuudet ovat viestejä kansainvälisessä rajussa kilpailussa siitä, missä esimerkiksi tuotantoa toteutetaan.
Lauantaisessa puheessaan keskustan puoluevaltuustolle Saarikko totesi, että erityistalousalueita on 23 EU-jäsenmaassa.
– Olemme siis niiden puuttuessa oikeastaan kummajaisia, emme suinkaan valtavirtaa. Tampereen kaupunki oli perustamisensa aikaan sekin erityistalousalue. Ehkä siis saamme tähän tukea myös pääministeriltä.
Saarikko hahmotteli, että alueille lisävirtaa toisivat esimerkiksi verotuksen ja sosiaaliturvamaksujen kevennykset ja opintolainojen takaisinmaksun huojennukset.
– Koulutuksen ja tutkimuspanosten suuntaamisessa sekä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisessa alueilla voisi olla enemmän päätösvaltaa. Samoin luvituksen ja hallinnollisten velvoitteiden joustot voisivat olla pidemmälle meneviä.