Maahanmuutto nousi Saksan vaalien ykkösteemaksi – Kurditaustainen Medine: "Minä kuulun tänne"

Medine Yilmaz kaataa mustaa, kardemummalla höystettyä turkkilaista kahvia itselleen ja toimittajalle kodissaan.

Valoisa koti sijaitsee Erfurtissa, joka on osa Thüringenia. Se on osavaltio, jossa maahanmuuttovastaisen ja osin äärioikeistolaisen AfD:n kannatus on Saksassa erityisen suurta.

Yilmaz syntyi Berliinissä kurditaustaiseen perheeseen. Erfurtiin hän tuli opiskelemaan lakia. Nyt hän työskentelee konferenssitulkkina.

Vuosina 2015–2016 Saksaan ja myös Thüringeniin alkoi saapua turvapaikanhakijoita muun Euroopan tapaan. Se vaikutti myös Yilmazin elämään. Hän alkoi tehdä vapaaehtoistyötä Thüringeniin tulleiden pakolaisten parissa ja auttoi muun muassa tulkkaamisessa.

Hän muistelee, että Thüringenin maaseudulle sijoitetuilla turvapaikanhakijoilla oli monia vaikeuksia.

– He kertoivat, ettei bussinkuljettaja suostunut ottamaan heitä kyytiin. Tai yksi soitti poliisille ja pyysi apua, koska oli joutunut väkivallan kohteeksi. Poliisi kuitenkin suhtautui asiaan välinpitämättömästi ja jopa aggressiivisesti, Yilmaz sanoo STT:lle.

Yilmazin mukaan maahanmuuttoasenteisiin idässä vaikuttaa se, että Itä-Saksan ja Länsi-Saksan maahanmuutto on ollut hyvin erilaista.

Siinä missä Länsi-Saksaan saapui maahanmuuttajia työn perässä jo 1960- ja 1970-luvulla, suljettuun DDR:ään maahanmuutto oli huomattavasti vähäisempää. Maahanmuuttajia saapui lähinnä muista kommunistista maista vain muutaman vuoden työjaksoille.

Maahanmuuttajia alkoi saapua enemmän itään vasta Saksojen yhdistettyä. Määrät ovat silti olleet huomattavasti muuta Saksaa vähäisempiä.

Vuonna 2023 Länsi-Saksan alueella yhdellä kolmesta asukkaasta oli maahanmuuttajatausta, Itä-Saksassa taas yhdellä yhdeksästä.

– Kun tulin tänne vuonna 2010, Erfurtissa oli vain 500 turkkilaista. Koko Thüringenissa heitä oli 2 000, muistelee Yilmaz.

Yilmazin aviomies, Turkista muuttanut toimittaja, pyörittää turkkilaista ravintolaa Erfurtissa. Se tarjoaa mahdollisuuden keskusteluihin ihmisten kanssa myös maahanmuutosta. Yilmaz uskoo keskustelun lisäävän ymmärrystä.

– Sanon, että mieheni on entinen toimittaja. Minä olen taas musliminainen, joka käy töissä. Kerromme, että työntekijöillämme on pakolaistaustaa ja nyt he ovat töissä. Haluamme osoittaa, että ihmiset voivat myös integroitua, hän sanoo.

Yilmaz kertoo myös, että hyvästä integroitumisesta huolimatta hän on kokenut hyökkäyksiä ja rasismia. Hän uskoo sen lisänneen empatiaa ihmisten välillä.

Maahanmuutto on noussut myös ykkösteemaksi Saksan vaaleissa. Viime viikolla 24-vuotias afganistanilaismies ajoi Münchenissä ammattiliiton järjestämään mielenosoitukseen osallistuneiden ihmisten päälle. Poliisin mukaan teon motiivi on mahdollisesti islamistinen.

Joulukuussa viisi ihmistä kuoli ja kymmeniä loukkaantui, kun saudimies ajoi Magdeburgin kaupungin joulutorilla ihmisjoukkoon.

Yilmazin mukaan Saksan maahanmuuttopolitiikassa on tehty myös virheitä ja ne ovat vaikuttaneet AfD:n nousuun.

Hänen mukaansa entisen liittokansleri Angela Merkelin päätös avata ovet turvapaikanhakijoille oli hyväsydäminen teko, mutta se olisi pitänyt tehdä kontrolloidummin.

– Maahan saapuvia ihmisiä olisi pitänyt rekisteröidä paremmin ja valvoa ylipäätään. Monilla ei ollut mitään virallisia henkilöllisyystodistuksia mukanaan, joten emme tiedä, millaisia ihmisiä pääsi sisään.

Yilmaz mainitsee, että maahan pääsi esimerkiksi Syyriassa hirmutekoihin syyllistyneitä ihmisiä.

Vuonna 2020 Saksassa käynnistettiin oikeudenkäynti kahta Bashar al-Assadin entisen hallinnon alla kidutukseen syyllistynyttä miestä kohtaan. Toinen heistä oli saanut turvapaikan Saksasta, vaikka Saksan viranomaisia oli varoitettu riskeistä.

Rikoksiin pitäisi Yilmazin mukaan puuttua tiukemmin ja huolehtia siitä, ettei varjoyhteiskuntia pääse syntymään. Hän sanoo, että osassa maahanmuuttajayhteisöistä on syrjintää naisia kohtaan.

Maahanmuutosta ja sen ongelmista pitää pystyä puhumaan ilman vihaa ja leimaamista. Saksa on kuitenkin myös hyötynyt maahanmuutosta esimerkiksi talouskasvun osalta – myös Itä-Saksassa. Maahanmuuttajista ei tulisi puhua vain taakkana ja ongelmana.

– Se on vaikea aihe myös toimittajille. Jos maahanmuuton ongelmista puhutaan, puhe voi lähteä helposti sille linjalle, että kaikki syyrialaiset ovat pahoja, kaikki afgaanit ovat pahoja. Eikä se tietenkään ole niin. Ongelmista pitäisi voida puhua ilman yleistämistä, Yilmaz sanoo.

Lisäksi valtion viroissa ja korkeissa asemissa pitäisi olla enemmän maahanmuuttajataustaisia, jotta maahanmuuttajat kokisivat olevansa enemmän osa yhteiskuntaa.

Itä-Saksassa on pulaa työntekijöistä esimerkiksi hoitoalalla. Moni maahanmuuttajataustainen ei kuitenkaan halua jäädä asumaan Itä-Saksaan, vaan muuttaa muualle. Yilmaz ei aio tehdä niin.

Yilmaz suunnitteli aikoinaan palaavansa vielä Berliiniin. Aluksi hän päätti jäädä, koska hän huomasi, että Thüringenissa tarvittiin pakolaiskriisin vuoksi ihmisiä, jotka pystyivät toimimaan tulkkeina.

– Näin, missä oloissa pakolaiset elivät. Täällä ei ollut monia ihmisiä, jotka olisivat pystyneet ymmärtämään saksalaista kultuuria ja sitä, mitä on olla maahanmuuttaja. Pakolaiset eivät taas saaneet vastaanottokeskuksessa ollessaan liikkua muualle, joten päätin jäädä solidaarisuudesta, hän sanoo.

Yilmaz sanoo olevansa etuoikeutettu. Saksassa syntyneenä hän puhuu sujuvaa saksaa eikä käytä esimerkiksi päähuivia, joten hän ei erotu väkijoukosta niin helposti. Naisia pidetään usein myös miehiä vähemmän uhkaavina.

– Tästä huolimatta minullekin on huudettu, että mene kotiisi. Ihmettelin aluksi, mitä huutaja tarkoitti, sanoo Saksassa syntynyt Yilmaz.

Hän on huolissaan, että rasistiset asenteet lisääntyvät AfD:n nousun myötä.

– Nyt AfD:llä on noin 20 prosentin kannatus kaikkialla Saksassa. Olen kokenut sitä huolta täällä jo usean vuoden, jota maahanmuuttajataustaiset ystäväni kokevat nyt muualla Saksassa.

– Mutta kuulun tänne, enkä ole muuttamassa mihinkään, hän sanoo.