Kuntarahoitus kaipaa kuntien tehtävätaakkaan helpotusta – koronakriisi iskee pieniinkin kuntiin ensi vuonna
Koronakriisi koettelee ensin kaikkein voimakkaimmin kaupunkeja, ennustaa Kuntarahoitus.
Syynä on niiden palveluvaltaisuus ja rahoituspohjan nojaaminen omiin verotuloihin.
Pienempiin kuntiin kriisin vaikutus leviää valtionosuuksien tasausjärjestelmän kautta ensi vuodesta alkaen. Tämä vaikeuttaa entisestään vaikeassa tilanteessa olleiden kuntien taloutta.
Hallitus suuntasi tiistaina julkistetussa lisätalousarviossaan 1,4 miljardin euron suuruisen tukipaketin kuntien ja sairaanhoitopiirien tukemiseen.
Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio on tyytyväinen kuntien tukipakettiin sekä isoihin raidehankkeisiin.
Hänen mukaansa kuntatuen toimivuuteen liittyy kuitenkin joitain kysymysmerkkejä.
Esimerkiksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta nostetaan tänä vuonna 10 prosenttiyksiköllä, mistä hallitus on laskenut 520 miljoonan euron kokonaishyödyn kuntataloudelle.
Muutoksen vaikutus riippuu kuitenkin siitä, minkä verran yhteisöveroa lopulta kertyy, Kallio huomauttaa.
Kuntien tukipaketti julkistettiin osana ennätyksellisen laajaa 5,5 miljardin euron lisätalousarviota.
Kuntarahoituksen huolena on, että taloudessa elvytystuen myötä liikkuva löysä raha vie painetta rakenteellisilta uudistuksilta.
Työpaikkojen kohtaanto-ongelma sekä sote-palvelujen tuottamisen tehostaminen ovat edelleen esimerkkejä ratkaistavista haasteista.
– Julkisen sektorin investoinneilla on keskeinen merkitys lyhyellä aikavälillä. Pidemmällä aikavälillä on kuitenkin luotava edellytykset sille, että yksityinen sektori hoitaa investoinnit ja talouden elpymisen, Kallio sanoi lehdistötilaisuudessa..
Lisätalousarvion yhteydessä hallitus lupautui tarkastelemaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita.
Kallio toivoo, että tässä yhteydessä kuntien koko tehtäväportfolio käydään läpi.
– Melko varmasti on tehtäviä, joiden todellinen merkitys ei ole valtavan suuri, mutta saatavat kustannukselliset hyödyt ovat hyvinkin korkeat.
Tehtävien mahdollisen vähentämisen ohella kunnat voisivat tuottaa osan tehtävistään yhteistyönä.
Kuntarahoituksen ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote (bkt) laskee tänä vuonna seitsemän prosenttia.
Ensi vuonna toipuminen jää sen mukaan kolmeen prosenttiin.
Finanssikriisin aikana vuonna 2009 Suomen bkt laski noin kahdeksan prosenttia.
Olennaista Suomen toipumiselle Kuntarahoituksen mukaan on, miten rajusti koronakriisi iskee teollisuuteen.
Vienti on ennusteen mukaan laskemassa tänä vuonna 14 prosenttia sekä tuonti ja investoinnit molemmat kymmenen prosenttia.
Kuntarahoituksen ennustelaskelma on mallinnettu sen mukaan, että uusilta joukkorajoituksilta vältytään mahdollisissa seuraavissa epidemia-aalloissa.
Koronapandemian ensi vaiheen vaikutukset ovat rahoituslaitoksen mukaan Suomessa jäämässä jonkin verran Keski-Eurooppaa pienemmiksi.
Epidemiatilanne pysyi Suomessa verrattain rauhallisena, eikä äärimmäisille sulkutoimille ollut tarvetta.
– Lomautusjärjestelmä ja etätyösiirtymä ovat toimineet hyvin. Tehdyt työtunnit ovat laskeneet vähemmän kuin monissa useissa maissa, järjestön pääekonomisti Timo Vesala sanoi tiedotustilaisuudessa.