Kommentti: Insinööri-Sipilä viestii teoillaan – arvojohtajuuteen tarvitaan myös sanoja

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) valmius hajottaa oma hallituksensa oli arvojohtajuuden kaivattu kunnianpalautus ja osoitus siitä, että politiikassa arvoilla on yhä merkitystä.

Uutinen siitä, että Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset joutuvat ulos hallituksesta sai kiven putoamaan monen keskustalaisen sydämeltä, vaikka hallituksen hajoaminen ei ole koskaan tavoite.

Maanantaisessa tiedotustilaisuudessa Sipilä kuvasi, miten esimerkiksi maahanmuuttoa koskevissa kysymyksissä eroja hallituspuolueiden välillä on jo venytetty liikaakin.

Tähänastisen hallitustaipaleen aikana myös monet muut kysymykset ovat venyttäneet ainakin osan keskustalaisista pinnaa.

Oliko sittenkin vain ajan kysymys milloin kuminauha räpsähtää poikki?

Saman kysymyksen voi esittää myös perussuomalaisten kohdalla.

Puolueen eduskuntaryhmä hajosi tiistaina täysin.

Kenties päätös oli syntynyt osan mielissä jo heti viikonloppuna, mutta keskustan ja kokoomuksen ratkaisu vähintään vauhditti Soinin ja kumppanien liikkeitä.

”Setelit jäi, selkäranka pysyy”, uuden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo kommentoi tuoreeltaan päätöstä Uusi vaihtoehto -ryhmän perustamisesta.

Lausahdus saattaa antaa osviittaa siitä, että lähtenyt porukka toivottavasti kantaa mukanaan SMP:n perintöä ihmisarvon jakamattomuudesta.

Sipilää on usein kritisoitu liian insinöörimäisestä tavasta tehdä politiikkaa.

Intensiivisen hallituskriisin aikana nähtiin, että insinöörimäisestä toimintatavasta on vaikeissa tilanteissa hyötyä.

Sipilä pysyi ainakin ulospäin tyynen rauhallisena. Keskustajohtaja punnitsi asioita ilman turhaa spekulaatiota ja teki jämäkät johtopäätökset.

Yleinen itsekritiikki keskustassa on ollut, että kokoomus osaa markkinoida asiat paremmin.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo osasi maanantain tiedotustilaisuudessa hyvin muotoilluilla lauseilla kuvailla kokoomuslaisia arvoja ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen tärkeyttä.

Sipilä puolestaan kertoi prosessin etenemistä ja kangerteli arvoanalyysissään sanomalla, että ei ole oikeita eikä vääriä arvoja, vaan ainoastaan erilaisia arvoja.

Viestinnälliset kömpelyydet eivät ole merkityksettömiä ajassa, jossa poliitikkojen sanomiset on helppo heittää yksittäisinä 120 merkin pätkinä twitteriin pyörimään ja paisumaan.

Väärinymmärtäminen on välillä myös tarkoituksellista.

Sanavalintojen merkitystä ei voi väheksyä. On oikein kysyä, mitä poliitikko puheillaan tarkoittaa.

Sanavalintojen merkitystä ei voi väheksyä.

Yksittäisillä lapsuksilla ei ole merkitystä suuren kokonaisuuden kannalta, mutta toisaalta sadat uudelleentviittaukset luovat aina kerrallaan mielikuvaa puolueesta.

Monessa tilanteessa viimeisen parin vuoden aikana viestinnällisen näkökulman paremmasta huomioimisesta olisi ollut keskustalle hyötyä. Lisäksi Sipilältä on jo pitkään kaivattu kovempia kannanottoja esimerkiksi rasismia ja vihapuhetta vastaan.

Usein johtajilta kaivataan vähemmän puheita ja enemmän tekoja. Sipilän kohdalla puutetta on ollut enemmän puheista ja niiden kautta välittyvästä arvojohtajuudesta.

Nyt keskustalainen pääministeri näytti, että joustamisella on rajansa.

Kauniitkin puheet jäävät usein pelkiksi puheiksi. Sipilä sen sijaan on tekijätyyppiä ja nyt teot puhuivat vahvasti puolestaan. 

Samalla keskustalle ja hallitukselle avautui uusi mahdollisuus pitää arvot jatkossakin politiikan keskiössä.