Kiinan protesteissa taustalla myös tyytymättömyyttä puolueeseen ja Xi Jinpingiin – "Kommunistinen puolue tarrautuu valtaan kuin juoppo viinapulloon"

Kiinan protestit ja mielenosoitukset ovat poikkeuksellisia, sanoo Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen professori Lauri Paltemaa. Hän sanoo, ettei vastaavaa ole nähty sitten vuoden 1989. Tuolloin mielenosoitukset kestivät parisen kuukautta ja ne tukahdutettiin väkivaltaisesti.

–  Tällaista ei ole todellakaan nähty yli 30 vuoteen, että näin laajasti monessa Kiinan kaupungissa avoimesti marssitaan ja mellakoidaan puolueen harjoittamaa politiikkaa vastaan sekä vaaditaan pääsihteeri Xi Jinpingin eroa ainakin joissain näissä mielenosoituksissa, Paltemaa sanoo.

Paltemaa sanoo, että vaikka protesteissa on osoitettu mieltä kohtuuttomia rajoituksia vastaan, taustalla on tyytymättömyyttä kommunistiseen puolueeseen ja tapaan, jolla pääsihteeri Xi Jinping jatkaa tehtävässään.

–  Xi Jinping junaili itselleen kolmannen virkakauden pääsihteerinä vastoin puolueen tapaa ja ylipäätänsä hänen allaan politiikka on vasemmalla. Kontrolli on tiukentunut ja talous sakkaa, joten Xillä ei oikeastaan ollut isoja meriittejä mennä kolmatta kautta vaatimaan, mutta sen hän kuitenkin hommasi.

Paltemaa sanoo, että protestit saattavat avata jonkinlaisen sisäisen pelin kommunistisen puolueen sisällä Xin vastustajille.

–  Tosin se ei ole kauhean todennäköistä. Esimerkiksi nykyinen, mutta pian syrjään siirtyvä, pääministeri Li Keqiang on ollut selvästi paljon varovaisemmalla koronalinjalla. Hän on niin avoimesti kuin nykyisessä järjestelmässä pystyy kritisoinut suorasanaisesti koronalinjaa erilaisilla symbolisilla teoillaan, Paltemaa taustoittaa.

Hän lisää, ettei kommunistinen puolue ole mitenkään yhtenäinen, vaan siellä on sisäisiä fraktioita ja johtajan tekemät virheet avaavat aina johtajan kyljen ja selustan selkäänpuukottamiselle. Toki Paltemaa nostaa esiin, että juuri pidetyssä puoluekokouksessa Xi sementoi johtoasemansa ja nosti valta-asemiin pelkästään omia lojalistejaan.

Xi on silti ahtaalla, koska hänen johtamansa tiukka koronapolitiikka on ahtaalla. Xi on johtaja, joka ei Paltemaan mukaan siedä ”mussutusta”. Protestit ajavat silti pääsihteeriä ahtaalle, koska kyse hänen politiikastaan.

–  Kyllä se ajaa häntä ahtaalle ja jotain pitää tehdä. Jos hänen johtamistyylistään mitään voi päätellä, hän todennäköisesti vain tiukentaa linjaansa. Väliaikaisesti voidaan jotain myönnytyksiä antaa.

Varsinkin Kiinan nuoriso on ollut tyytymätön Xin politiikkaan ja päätöksiin.

–  Nollakoronalinja on yksi sellainen Xi Jinpingin päätöksistä, jota kritisoidaan ja se tulee jokaisen ihmisen elämään hyvin konkreettisesti. Kuka tahansa voi joutua karanteeniin ja kuka tahansa voi olla lukittuna talossa, joka syttyy palamaan.

Paltemaa lisää, että hänen on vaikea keksiä mitään, joka vaikuttaisi laajemmin jokaisen kiinalaisen arkeen ja siksi tilanne räjähdysherkkä.

Suomen Pekingin suurlähetystön lehdistövirkamies Timo Sysiö oli maanantain vastaisena yönä seuraamassa mielenosoituksia Pekingin Liangmaqiaon alueella, jossa Suomen suurlähetystö sijaitsee.

–  Seurasin paikan päällä parin tunnin ajan. Silloin siellä oli arviolta toistasataa ihmistä. Mielenosoittajat toimivat hyvin rauhallisesti, itse en nähnyt viranomaisten käyttävän voimatoimia. Mielenosoittajat etenivät rauhanomaisesti ja toistivat joitakin iskulauseita, Sysiö kertoo STT:lle.

Hänen mukaansa sen jälkeen alueella ei ole ollut mielenosoituksia ja tilanne on ollut rauhallinen.

–  Valvontaa on lisätty. Maanantaiaamuna tullessani toimistolle kaikki jäljet mielenosoituksista olivat kadonneet, mutta kaduilla oli paljon poliisipartioita ja -autoja. Täällä on yhä paljon poliisipartioita.

Sysiö kertoo, että monet mielenosoittajista olivat pitäneet käsissään protestien symboliksi noussutta elettä eli valkoista paperia. Lisäksi ihmiset olivat toistaneet esimerkiksi iskulausetta, että ”emme halua koronatestejä, haluamme ruokaa”.

Protestien hillitsemiseksi vastauksena on ollut tiukentunut valvonta ja kuri. Hallinto ja puolue pitävät vallan kahvasta tiukasti kiinni, vaikka pääsihteeri olisikin ahtaalla.

–  Kommunistinen puolue tarrautuu valtaan kuin juoppo viinapulloon. Viime kädessä päätökset tehdään sen mukaan, mikä suojaa puolueen yksinvallan Kiinassa. Sellainen suorin selkärankainen reaktio on laittaa kova kovaa vastaan.

Paltemaa muistuttaa, että Kiinassa on laaja poliisiverkosto ja turvallisuudesta vastaavilla ministeriöillä ylipäätänsä valtavat resurssit. Hän lisää, että Kiina käyttää enemmän budjetistaan sisäiseen turvallisuuteen kuin puolustukseen.

–  Nyt on jo nähty aika kovia otteita poliiseilta. Jos ne eivät riitä, kutsutaan paikalle aseistettu miliisi. Jos se ei riitä, niin sitten kutsutaan paikalle armeija. Kovan tukahduttamisen resursseja on puolueella käytössä paljon. Niitä on jo käytetty ja käytetään myös jatkossa. Jos annetaan periksi, niin puolueen näkökulmasta sillä tiellä ei olisi loppua.

Paltemaa tarkoittaa sitä, että silloin olisi annettava periksi jostain muusta ja siihen puolue ei suostu.

–  Arvioin, että liikehdintää yritetään tukahduttaa kovakouraisesti ja sensuurin avulla. Pidemmällä aikavälillä tietysti nollakoronalinjasta on luovuttava, koska ei Kiina voi ikuisesti jatkaa nykyisellä linjalla muun maailman niistä (rajoituksista) luovuttua.

Ongelmana on vain se, että nollakoronalinjasta luopuminen vaatisi väestön rokottamista tehokkaalla läntisellä rokotteella, jollaisia Kiina ei ole halunnut ostaa. Sen sijaan se on yrittänyt kehittää omaa vastaava rokotetta, mutta se on viivästynyt.

–  Lisäksi Kiinan pitäisi tietysti vahvistaa terveydenhoitojärjestelmää huomattavasti. Heillä ei ole tehohoitoyksiköitä järjestelmässä riittävän paljon ja se on todella epätasaisesti jakautunut muutenkin. Heillä olisi ollut tässä pari vuotta aikaa laittaa nämä asiat kuntoon.