Keskustan varapuheenjohtaja pyytää malttia: Venäjän muutos ei ole kuitenkaan ollut hetkellinen – katsoisi myös EU:n muutosta
Keskustan varapuheenjohtaja, entinen Euroopan parlamentin jäsen Riikka Pakarinen toivoo malttia turvallisuuspoliittiseen keskusteluun.
– Viikossa turvallisuus ympäristömme on muuttunut nopeammin, kuin koskaan olisimme voineet kuvitella. Venäjä naapurina on toimiensa myötä muuttunut. Venäjän muutos ei ole kuitenkaan ollut hetkellinen tai hetkessä kiinni, vaikka se ehkä näin meille kriisin eskaloituessa katsottuna näyttäytyy, Pakarinen kirjoittaa Facebook-julkaisussaan.
Matka viime torstain aseelliseen hyökkäykseen kohti Ukrainaa on selvästi osa Venäjän laajempaa muutosta ja pitkäaikaista suunnitelmaa, Pakarinen toteaa.
– Putinin aikana Venäjä on muuttunut paljon. Perustuslakia on muutettu, kansalaisoikeuksia rajoitettu, toisinajattelijoita vangittu, pidetty yllä jäätyneitä konflikteja naapurimaissa, kasvatettu vuosi vuodelta kansallista sotateollisuuden budjettia. Ehkä tämä olisi pitänyt tunnistaa vuosien saatossa vieläkin selvemmin.
Kiihtynyttä Nato-debattia Pakarinen kommentoi toivoen malttia.
– Mitä Natoon tulee. Ukrainan tilanne on osoittanut sen, ettei läheinenkään kumppanuus tuo kriisin sattuessa maaperälle todellista apua. Joko olemme jäseniä tai emme ole. Toki kaikki kansainvälinen yhteistyö on tärkeää, mutta se on kyettävä arvioimaan oikeaan kontekstiin.
– Jäsenyyden pohdinnan ei tule kulminoitua siihen, kuka Twitterissä voimakkaimmin huutaa. Se ei palvele nykyistä tilaamme. Sen on perustuttava syvään analyysiin. Analyysiin, joka rehellisesti tunnistaa jäsenyyden tuomat velvollisuudet ja vastuun, kuin myös sen miten liittyminen tai liittymättä jättäminen vaikuttaisi olemassa olevaan turvallisuuteemme.
Tällaisia päätöksiä ei pidä tehdä hätiköiden, keskustan varapuheenjohtaja muistuttaa.
– Tältä osin tuen täysin presidentin näkemystä kylmäpäisyydestä, jota juuri tämänkaltaisissa tilanteissa tarvitaan. Asian ympärillä on tärkeää käydä myös laajaa kansalaiskeskustelua, Pakarinen korostaa.
Natoon liittyvän keskustelun lisäksi Pakarisen mielestä katse on käännettävä myös eurooppalaiseen yhteistyöhön ja puolustukseen. Tähän on saattanut nyt aueta uusi tie.
– EU on pyrkinyt kehittämään yhteistä ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa aina 2000-luvun alusta alkaen. Lissabonin sopimuksessa vuonna 2009 kirjattiin ensimmäistä kertaa Naton viidettä artiklaa mukaileva turvatakuulauseke. Sitä on käytetty yhden kerran Ranskan terrori-iskujen yhteydessä. Käytännön konkretiaa tarvitaan kuitenkin vielä paljon.
– Ukrainan kriisissä eurooppalainen yhteistyö on pitkästä aikaa näyttänyt jälleen voimaansa. EU on ollut turvallisuuspoliittisissa toimissaan yhtenäisempi kuin vuosiin. Tämä luo tärkeän momentumin myös eurooppalaisen puolustuksen seuraaville- toivottavasti suurillekin askelille.
Tässä kohtaa meneillään oleva Ranskan EU- puheenjohtajuus luo hyvän mahdollisuuden edistää asiaa konkreettisesti, Pakarinen katsoo.
– Ranskan presidentti Emmanuel Macronille EU:n yhteisen puolustusulottuvuuden luominen on ollut tavoite jo pitkään. Mielestäni Suomen on tuettava tätä linjaa voimakkaasti.