Kansallisarkistoon muuttaa 700 uutta työntekijää – yleisökäyttöä rajoitetaan

Kotimaa

Kansallisarkiston päärakennuksen peruskorjaus alkaa ensi keväänä. Korjauksen valmistuttua rakennukseen muuttaa uusia virastoja ja esimerkiksi vanhan tutkijasalin yleisökäyttöä rajoitetaan.

Rakennus sijaitsee Helsingin Rauhankadulla ja on rakennettu vuonna 1890, minkä jälkeen sitä on laajennettu kahdesti 1900-luvulla. Rakennus on Kansallisarkiston mukaan ”kansallisesti merkittävä suojeltu arvorakennus ja symbolikohde”.

Kansallisarkisto on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto, jonka tehtävä on säilyttää kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvia asiakirjoja ja edistää niiden tutkimuskäyttöä.

Korjaustöiden jälkeen Kansallisarkiston Rauhankadun rakennukseen muuttaa neljä muutakin opetus- ja kulttuuriministeriön alaista virastoa: Kotimaisten kielten keskus (Kotus), Opetushallitus, Saavutettavuuskirjasto Celia sekä Suomen Akatemia.

Ensi vuoden alussa Kotus liitetään Opetushallitukseen ja Celia Kansallisarkistoon. Korjatussa rakennuksessa toimii siis tulevaisuudessa yhteensä kolme virastoa ja Rauhankadulla työskentelevien määrä kasvaa 110:stä noin 800:aan. Virastot muuttavat rakennukseen syksyllä 2028.

Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Soili Vasikainen kertoo STT:lle, että kaikki virastot saadaan mahtumaan Rauhankadulle tehostamalla tilankäyttöä. Käytännössä siis yksikään virasto ei ole saamassa kokonaan omia tiloja, vaan virastojen työntekijät työskentelevät jatkossa yhteisissä tiloissa.

Yhteiskäyttöisen tilan lisäksi rakennukseen tulee joitakin virastoille erityisesti osoitettuja tiloja. Pohjakaavaa siis muutetaan isoista kopitetuista työtiloista kohti tiiviimpää mallia.

– Näissä piirustuksissa on saatu pöytiä ja työskentelypisteitä ihan riittävästi piirrettyä. Ei siitä kuitenkaan tule sen tiiviimpi kuin mitä nyt esimerkiksi meillä ministeriössä on, Vasikainen sanoo.

Myös Kansallisarkiston pääjohtaja Päivi Happonen uskoo virastojen mahtuvan samaan rakennukseen hyvin.

– Mitoituksessa on otettu huomioon, että tehdään esimerkiksi etätöitä.

Nykyään Kansallisarkiston työntekijöillä on pääsääntöisesti omat työhuoneet Rauhankadulla, Happonen kertoo STT:lle.

Ministeriön tiedotteessa kerrotaan, että tarpeettomista tiloista luopuminen tuo valtiolle kustannussäästöjä ja myös hiilijalanjälki pienenee. Vasikaisen mukaan turhilla tiloilla tarkoitetaan muuttavien virastojen nykyisiä tiloja.

Kansallisarkiston päärakennuksen korjauskustannukset nostavat tilan vuokraa, mutta samalla valtio luopuu muiden virastojen nykyisistä toimitiloista. Ministeriön ennakoima vuotuinen vuokrasäästö on tällöin yli puoli miljoonaa euroa.

Kotimaisten kielten keskus, Opetushallitus ja Suomen Akatemia majailevat nykyisellään Hakaniemessä Helsingissä ja Celian tilat löytyvät Helsingin Itäkeskuksesta.

– Valtiolla etätyömahdollisuudet ovat kuitenkin kohtuullisen laajat, niin ne tilat ovat aika vajaakäytössä nykyisin, Vasikainen kertoo.

Lisäksi osa Kansallisarkiston päärakennuksessa säilytettävästä arkistomateriaalista siirretään pysyvästi Kansallisarkiston muihin toimipisteisiin, esimerkiksi Mikkelin keskusarkistoon, jota ollaan myöhemmin laajentamassa, Vasikainen kertoo.

Asiakkaat saavat Mikkelin aineistoja käyttöönsä sekä digitaalisesti että fyysisesti paikan päällä, kertoo Kansallisarkiston Happonen.

Päärakennuksen remontin aikana sekä Mikkelin toimipisteen laajennusta odoteltaessa materiaalia säilytetään myös muissa väistötiloissa. Aineistosiirrot aloitetaan tänä syksynä.

Kaikkia päärakennuksen seiniä ei olla lähdössä kaatamaan. Esimerkiksi suojeltua vanhaa tutkijasalia ei muuteta, mutta sen käyttö muuttuu.

Happosen mukaan vanha tutkijasali on jatkossa pääsääntöisesti virastojen käytössä ja erikseen sovittaessa avoinna myös yleisölle. Sen tarkemmin jatkokäytöstä ei ole vielä päätetty.

– Totta kai pyritään myös siihen, että yleisö pääsee edelleen katsomaan vanhaa tutkijasalia.

Nykyään yleisö pääsee tutkimaan aineistoja saliin vapaasti. Jatkossa yksi vaihtoehto voisi olla, että vanha tutkijasali olisi vierailijoille avoin muutaman kerran vuodessa, sanoo opetusneuvos Soili Vasikainen.

Happosen mukaan fyysiset asiakaskäynnit ovat vähentyneet huomattavasti. 98 prosenttia käynneistä on pelkästään digitaalisia. Tutkijasalien asiakkaista osa käyttää vanhaa salia, minkä lisäksi salissa järjestetään erilaisia tilaisuuksia ja kokouksia.

Kansallisarkiston päärakennuksessa on vanhan tutkijasalin lisäksi myös uuden, 1970-luvulla valmistuneen puolen tutkijasali. Uudempi sali jää jatkossakin asiakkaiden käyttöön, kertoo Happonen.

Ensi toukokuusta alkaen tutkijasalipalvelua tarjotaan väistötiloissa Kansalliskirjastossa Helsingissä sekä Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskuksessa Vantaalla. Korjauksen jälkeen vuoden 2029 alussa tutkijasalipalvelut palaavat väistötiloista Rauhankadulle uuden puolen tutkijasaliin.