Huiman moni on käynyt jo vaaliuurnilla – Tutkija Borgilta muistutus: "Gallupit eivät äänestä"

Presidentinvaalit

Varsin moni suomalainen on jo käynyt vaaliuurnilla. Maanantai-iltaan mennessä äänensä presidentinvaalissa oli antanut jo lähes 1,5 miljoonaa suomalaista eli 34,9 prosenttia Suomessa asuvista äänioikeutetuista.

Edellisessä presidentinvaalissa äänestysprosentti oli ennakkoäänestyksen vastaavassa vaiheessa 29,9 prosenttia.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikön Sami Borgin mukaan voidaan pitää aika varmana, että näissä vaaleissa suurin osa äänistä annetaan ennakkoääninä.

– Näinhän meillä on ollut lähes kaikissa vaaleissa tällä vuosikymmenellä, mutta oli itse asiassa viime vuosikymmenenkin loppupuolella.

Maanantai ja tiistai ovat perinteisesti suosituimmat ennakkoäänestyspäivät.

Yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta sanoo, että ennakkoäänestys alkaa olla pääasiallinen tapa osallistua vaaleihin, ei poikkeus.

– Toki se, että äänestetään ennakkoon kertoo siitä, että vaalit koetaan tärkeiksi – ja noin suurella osalla äänioikeutetuista valinta oli aika varma, sanoi Wass maanantaina.

Wass ja Borg eivät näe, että äänestämisen painottuminen ennakkoääniin heikentäisi kyselyiden kärjen ulkopuolella olevien ehdokkaiden mahdollisuuksia.

– Kaikkihan tietävät sen, että ennakkoäänestäminen on suosittua. Kampanja-aikaa on ollut ihan riittävästi siihen, että saa oman kannatuksensa nousuun, sanoi Borg maanantaina.

Borg nostaa esiin vanhan sanonnan: gallupit eivät äänestä.

– Mehän emme tiedä lainkaan, miten äänet jakautuvat, emme myöskään sitä, miten ennakkoäänet jakautuvat. Hyvin voi olla, että muutosta onkin siellä tapahtunut, muistuttaa Borg.

Kun moni on käyttänyt äänioikeuttaan jo ennakkoäänestyksessä, potentiaalisia äänestäjiä on jäljellä vähemmän. Valitsijakunnassa lienee silti vielä ihmisiä, jotka haluavat vielä katsoa tämän viikon viimeiset kannatusmittaukset ja viimeiset vaalikeskustelut.

Borgilla on tuntuma, että aika moni on vielä hieman epävarma omasta ehdokkaastaan.

Myös kaikkein strategisimmat äänestäjät saattavat jättää äänestämisen varsinaiseen vaalipäivään.

– Halutaan viime hetkeen nähdä, tapahtuuko vielä jotain – viimeiset vaaliväittelyt tai miten kireältä tilanne alkaa näyttää, sanoo Wass.

Esimerkiksi Yle aikoo vielä julkaista kannatusmittauksen tällä viikolla, todennäköisesti torstaina.

Wass näkee, että tässä presidentinvaalissa on lähestulkoon jokaiselle jotakin. Esiin ovat nousseet sekä sisällölliset ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset että ehdokkaiden persoonat ja heidän edustamansa arvot.

Kolmas asia on strateginen äänestäminen, joka on presidentinvaalissa helppoa.

– Tuolla yhdistelmällä varmasti kyetään aika hyvin äänestäjiä puhuttelemaan.

Ainoastaan kärkäs kanssakilpailijoiden haastaminen on jäänyt puuttumaan.

Borg uskoo, että presidentinvaalissa äänestyspäätös on hieman helpompi tehdä verrattuna muihin vaaleihin, joissa ehdokkaita on moninkertaisesti.

– Tämä on sillä tavalla kiinnostavampi ja vähän helpompi seurata, Borg sanoo.

Borgin mukaan vaaliin kohdistuvaan kiinnostukseen vaikuttaa myös maailmantilanne ja Suomen liittyminen sotilasliitto Natoon. Myös kohtuullisen tiukka kilpailu vaikuttaa.

– Kun on tiukka vaali, niin tulee varmemmin tällainen tunne siitä, että jokaisella äänellä on todella merkitystä, sanoo Borg.

Edellisiä presidentinvaaleja vuonna 2018 Borg pitää äänestysaktiivisuuden kannalta poikkeusvaaleina. Suosittu presidentti Sauli Niinistö oli ehdolla toiselle kaudelle, ja vaalien lopputulemaa pidettiin selvänä. Äänestysprosentti jäi hiuksenhienosti alle 70:n.

Borg vertaakin käsillä olevien vaalien äänestysprosenttia vuoteen 2012. Silloin ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti oli 72,8.

– Jos nyt päästäisiin johonkin 75:een prosenttiin, niin se olisi sellainen muutaman prosenttiyksikön nousu.

Entä ketä ehdokasta korkea äänestysprosentti voisi hyödyttää?

– (Jussi) Halla-ahoa ilman muuta, vastaa Wass.

Hän perustelee vastaustaan sillä, että perussuomalaisten kannattajat ovat lähtökohtaisesti epävarmempia äänestäjiä kuin muiden puolueiden.

– Siellä on nuoria ja politiikkaan varauksellisesti suhtautuvia äänestäjiä paljon.

Vilkas äänestäminen voisi helpottaa myös muita sellaisia ehdokkaita, jotka edustavat nuorten suosimia puolueita. Nuorilla on tyypillisesti matala äänestysprosentti.

Eduskuntavaalitutkimuksen mukaan nuorten suosimia puolueita ovat erityisesti kokoomus, perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto. Eli jos nuoret lähtisivät liikkeelle, se voisi näkyä näitä puolueita edustavien ehdokkaiden kannatuksessa.

Kokoomuksen Alexander Stubbin nuoret kannattajat voivat kuitenkin lähteä varmemmin liikkeelle kuin perussuomalaisten Jussi Halla-ahon tai valitsijayhdistyksen ja vihreiden tukeman Pekka Haaviston.

– Kokoomuksen äänestäjät ovat perinteisesti meillä varmimpia osallistujia. Kokoomuslaisten ja Stubbin nyt tuskin tarvitsee olla erityisen huolissaan siitä, että hänen nuoret kannattajansa eivät lähde liikkeelle, sanoo Borg.