Uutissuomalainen: Marin parhaiten onnistunut puoluejohtaja – omat tyytymättömiä keskustaan, näkyy Saarikon luvussa, emeritusprofessori arvioi
Reilu neljäsosa eli 26 prosenttia suomalaisista katsoo, että pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin on onnistunut parhaiten puoluejohtajan tehtävässä, ilmenee Uutissuomalaisen teettämästä kyselystä.
Emeritusprofessori Heikki Paloheimon mukaan on huomionarvoista, että Marinin kannatus ei ole ottanut suuria iskuja, vaikka Marinin ja hänen hallituksensa tekemisiä on arvosteltu julkisuudessa rajustikin.
– Jonkunlaista kompurointia on matkan varrella ollut, mutta jostain syystä tämä ei ole näkynyt SDP:n ja Marinin kannatuksessa.
– Ehkä on niin, että politiikkaa päivittäin monitoroivat ihmiset ovat herkempiä pöyristymään erilaisista kompasteluista kuin tavallinen kansa, Paloheimo arvioi Uutissuomalaiselle.
Hyvin hoidettu koronapandemia ja määrätietoinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen toiminta Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan jälkeen ovat Paloheimon mukaan ilmeisimpiä syitä Marinin ja hänen johtamansa hallituksen suosiolle.
Kokoomuksen Petteri Orpo nousi toiselle sijalle ohi vasemmistoliiton Li Anderssonin. Orpon nosti ykköseksi 13 prosenttia vastanneista ja Anderssonin kahdeksan prosenttia.
Politiikan tutkija Emilia Palonen arvioi medialle, että Orpon suosiossa näkyy niin sanottu sota-ajan suosio. Kokoomus on jo pitkään kannattanut Suomen mahdollista jäsenyyttä sotilasliitto Natossa, ja Venäjän hyökättyä Ukrainaan suomalaisten kelkka kääntyi Natolle myönteiseen suuntaan.
Keskustan Annika Saarikko sai parhaan arvosanan viideltä prosentilta vastaajista, ja samaan lukemaan ylsi perussuomalaisten Riikka Purra.
– Iso osa keskustaa perinteisesti äänestäneistä on ilmiselvästi tyytymättömiä puolueeseen ja se kanavoituu nykyisessä poliittisessa kulttuurissa suoraan puheenjohtajaan, emeritusprofessori Paloheimo katsoo.
Vihreiden Maria Ohisalon kannatus jäi vaisuimmaksi. Alle prosentti vastanneista katsoi hänen onnistuneen parhaiten.
Tietoykkösen toteuttamaan kyselyyn vastasi tuhat ihmistä 12.–20. huhtikuuta. Tulosten virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
