Tutkimus: Matalatuloiset naiset syövät mielialalääkkeitä, korkeatuloiset käyvät psykoterapiassa

Työssä käyvät matalatuloiset naiset käyttävät hieman enemmän mielialalääkkeitä kuin korkeatuloiset, selviää Työterveyslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta.

Korkeatuloiset naiset käyvät puolestaan todennäköisemmin kuntoutuspsykoterapiassa kuin matalatuloiset. Tutkimus ei havainnut vastaavaa eroa miehillä.

2010-luvun alussa korkeatuloisemmat käyttivät Suomessa yleisemmin mielialalääkitystä, mutta vuonna 2019 mielialalääkitys oli hoitomuotona yleisempi matalatuloisemmilla.

– Psykoterapia ja lääkitys ovat kustannuksiltaan eri tasoa: vuoden lääkkeet voi saada yhden tai kahden psykoterapiakäynnin hinnalla. Tulos herättää kysymyksen siitä, millaisen avun piiriin kenelläkin on omien oireidensa kanssa mahdollista hakeutua, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Sanna Selinheimo tiedotteessa.

Lakisääteisen kuntoutuspsykoterapian tarkoituksena on tukea työ- tai opiskelukykyä ja ennaltaehkäistä mielenterveysperusteista työkyvyttömyyttä.

Rekisteritutkimuksessa seurattiin masennukseen tai ahdistukseen liittyvän työkyvyttömyyden kehitystä viiden vuoden ajan. Psykoterapian vaikutukset työkyvyttömyyteen vaihtelivat.

Noin 10 prosentilla nähtiin psykoterapian aloituksen jälkeen selkeää työkyvyttömyyden vähenemistä. Alle 10 prosentilla työkyvyttömyys oli korkealla tasolla ennen psykoterapian aloittamista, eikä psykoterapian aloittaminen parantanut tilannetta.

Pitkäkestoiseen työkyvyttömyyden ryhmään kuulumisen todennäköisyyttä kasvattivat muun muassa korkeampi ikä, naissukupuoli, suorittavan työn tekeminen tai asuminen Itä- tai Pohjois-Suomessa.

Työterveyslaitoksen mukaan tutkimustulokset kertovat siitä, että psykoterapian hyödyt eivät toteudu samalla tavalla erilaisissa ammattiasemissa ja alueilla.

Tutkimuksen kohteina oli 3 605 vuosina 2011–2014 kuntoutuspsykoterapian aloittanutta työssä käyvää, joita seurattiin viiden vuoden ajan. Tuloluokkien vertailussa seurattiin 736 613 työssä käyvän kuntoutuspsykoterapian ja mielialalääkkeiden käyttöä vuosina 2011–2019.