Biokuume kasvaa maakunnissa
Maakunnissa podetaan biotalouskuumetta.
Äänekoskelle nouseva Metsä Groupin biotuotetehdas on suurin ja pisimmälle edennyt, mutta isoja hankkeita on suunnitteilla myös muualle.
Kemiin havitellaan kiinalaisvoimin biodieseltehdasta, joka käyttäisi energiapuuta kaksi miljoonaa kuutiota vuodessa.
Sellutehtaisiin pohjautuvia biotuotetehtaita havitellaan myös Kuopioon, Kajaaniin ja Kemijärvelle.
Eikä Haapajärvikään ole omasta haaveestaan luopunut. Paletin täydentää koko joukko pienempiä biomassojen hyödyntämiseen liittyviä hankkeita.
Tutkijat ovat keskittyneet liikaa tieteen tekemiseen.
Olli Dahl
Osassa hankkeissa puhutaan täysin uusista puusta saatavista tuotteista, mutta tutkimustuloksista on pitkä matka kaupallisiksi tuotteiksi.
Aalto-yliopiston professori Olli Dahl on tyytymätön siihen, mitä julkisen sektorin tukirahoilla on saatu aikaan viimeisen kymmenen vuoden aikana.
– Uusia innovaatioita on syntynyt luvattoman vähän. Tutkijat ovat keskittyneet liikaa tieteen tekemiseen, kun olisi pitänyt tehdä tutkimusta, jolla saataisiin aikaan merkittäviä läpimurtoja. Yliopistojen ja teollisuuden yhteistyön tulee olla tiiviimpää, Dahl kritisoi.
Kainuussa esiselvitettiin viime vuonna biotuotetehtaan perustamista ja talvella perustettiin KaiCell Fibers Oy viemään asiaa eteenpäin.
Tavoitteena on löytää investoija, joka lähtisi rakentamaan uutta tehdasta ja kehittämään uusia tuotteita selluloosan oheen.
– Tähtäämme siihen, että vuoden 2018 loppuun mennessä pystymme tekemään investointipäätöksen, yhtiön hallituksen jäsen Jukka Kantola totesi alkuviikosta Kajaanissa järjestetyssä seminaarissa.
Kainuun Liitto on osakkaana yhtiössä ja rahoittaa sen toimintaa tänä vuonna budjettivaroin 400 000 eurolla.
Esiselvityksen hinta oli reilut 126 000 euroa, josta Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR) saatiin puolet. Loppu tuli valtiolta ja alueen kunnilta.
Perinteinen metsäteollisuus ei ole onnistunut biotuotteiden tutkimuksessa toivotulla tavalla.
Olli Dahl
Toinenkin iso biohanke Kainuusta löytyy.
ST1 Biofuels Oy rakentaa Kajaaniin pilottitehdasta, jossa sahanpurusta valmistetaan bioetanolia 10 miljoonaa litraa vuodessa.
Pilottilaitokselle työ- ja elinkeinoministeriö myönsi vuonna 2014 energiatukea 12 miljoonaa euroa.
Professori Olli Dahlin mielestä nykymuotoiset sahat ja sellutehtaat ovat paras ja ainoa vaihtoehto, kun uusille puuhun perustuville biotuotteille etsitään tutkimusalustoja.
– Perinteinen metsäteollisuus ei ole tässä asiassa onnistunut toivotulla tavalla, joten uusia toimijoita tarvitaan Suomeen. Näistä ovat hyviä esimerkkejä Kajaaniin ja Kemijärvelle suunnitteilla olevat biojalostamot, jotka ovat sopivan kokoisia ja pyrkivät tekemään uusia innovatiivisia tuotteita tai toimittamaan raaka-ainetta uusille innovaatioille ympäri maailmaa, Dahl arvioi.
Valtion tulisi tukea uusien biotoimijoiden tuotekehitystä, jotta uudet tuoteinnovaatiot saataisiin markkinoille mahdollisimman nopeasti, mutta liika on liikaa.
– Uutta bioteollisuutta ei saa liiallisesti tukea. Investointituet ja tuet tuotekehitykseen ovat suotavia, mutta itse tuotannon on oltava kannattavaa, Dahl korostaa.