Asiantuntija: koronaepidemia saattaa hellittää Suomessa syksyllä vuoden päästä

Koronavirustartunnoissa ollaan jälleen huippulukemissa, vaikka yli 80 prosenttia yli 12-vuotiaista on rokotettu kahteen kertaan. Ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta arvioi, että virus leviää tällä hetkellä enemmän kuin missään aiemmassa vaiheessa epidemian aikana. Miten se on mahdollista?

–  Deltavariantti leviää niin paljon helpommin kuin aiemmat variantit, ja rokotus ei suojaa tartunnalta täydellisesti, hän perustelee.

Aivelo uskoo, että ajatus laumasuojasta, joka rokottamalla saavutetaan, on saattanut karata tavoittamattomiin. Lisäksi näyttää siltä, että talvella ja keväällä koronaa ei voi vielä päästää mielestään.

Rokotukset pitävät Aivelon mukaan leviämistä sen verran matalalla tasolla, että virus ei pääse ihan valtoimenaan leviämään.

Tartuntojen ilmaantuvuusluku on noussut viime päivinä lähelle kahtasataa. Ilmaantuvuusluku kertoo tartuntojen määrän sataatuhatta asukasta kohden kahden viikon aikana.

Aivelo pitää huolestuttavana merkkinä, että myös sairaalahoitoa tarvitsevien määrässä ollaan menossa kohti uutta epidemian aikaista huippua.

–  Vielä sairaalaan päätyy vähemmän sairastuneita kuin keväällä, mutta hoidon tarve nousee tästä edelleen.

Koko maassa sairaalahoidossa oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan 293 potilasta maanantaina, jolloin sairaanhoidon määristä viimeksi raportoitiin. Keväällä kuormitus oli vielä tämänhetkistä suurempaa.

Tehohoitoon päätyvien määrä on myös pienempi kuin keväällä ja etenkin viime vuoden keväällä. Maanantaina koronapotilaita oli tehohoidossa koko maassa 36. Enimmillään epidemian aikana koronapotilaita on ollut teholla huhtikuussa 2020, jolloin heitä oli samanaikaisesti enimmillään 83 potilasta.

Myös sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on arvioinut, että kevään aikana koronapotilaat kuormittavat yhä terveydenhuoltoa. Mahdollisuus rajoitustoimille on siis oltava. Vakavan taudin riskissä on silloin STM:n mukaan yhä niin suuri osa väestöstä, että paikoitellen ja ajoittain voidaan nähdä terveydenhuollon voimakastakin kuormitusta.

–  Näitä tilanteita varten on tärkeää, että rajoitustoimien käyttöönotto säilyy mahdollisena myös keväällä, todetaan perjantaina julkaistussa lakiluonnoksessa.

STM lähetti tartuntatautilain väliaikaisten muutosten jatkamista koskevan ehdotuksen viime perjantaina lausuntokierrokselle. Sääntelyn voimassaoloa on määrä jatkaa vuodenvaihteesta kesäkuun loppuun asti.

Jollain aikavälillä pandeeminen vaihe kuitenkin päättyy. Aivelo uskoo, että hetki voisi koittaa mahdollisesti ensi syksynä.

–  Tartuntaa on tullut niin paljon ja rokotuksia jaettu, että jollain aikavälillä pandemia loppuu ja siirrytään normaaliin kausivaihteluun, etenkin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

On vielä epäselvää, millainen riesa koronasta jää pysyvämmin.

–  Onko niin, että koronavirus on jatkossa vain yksi flunssaa aiheuttavista koronaviruksista, jolloin se häipyisi aika huomaamattomaksi vai onko niin, että se aiheuttaa sairastavuutta kuten influenssa, jolloin se jäisi merkittäväksi tartuntataudiksi, hän pohtii.

Flunssaa aiheuttavista koronaviruksista tiedetään, että ne voivat aiheuttaa uudelleen tartuntoja noin 1–3 vuoden kuluttua ensimmäisestä tartunnasta.

–  Koska koronavirus aiheuttaa vakavampaakin tautia, aikaväli voi olla pidempikin.

Jossain vaiheessa virus alkaa muuntua yhä enemmän.

–  Merkittävä kysymys on, kuinka nopeasti muuttuminen tapahtuu ja miten hyvin sitä voidaan ennakoida päivittämällä rokotteita tai antamalla uusia rokotteita ja mitä virus pitkällä aikavälillä aiheuttaa.