Apulaisvaltakunnansyyttäjä: HS:n päätoimittajan syyttämättäjättämistä ei tarvitse arvioida uudelleen
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe ei näe aihetta arvioida uudelleen Helsingin Sanomien päätoimittajan syyttämättäjättämistä lehden Viestikoekeskus-uutisointia koskevassa jutussa. Perjantaina julki tulleen uuden kuulustelun perusteella kyse voisi hänen mukaansa olla enintään päätoimittajarikkomuksesta, jossa syyteoikeus olisi joka tapauksessa jo vanhentunut.
– Sitä ei tarvitse tässä ollenkaan miettiä, koska sen syyteoikeus vanhenee kahdessa vuodessa ja tässä puhutaan vuonna 2017 tapahtuneista asioista, Rappe sanoo STT:lle.
Keskusrikospoliisin (KRP) perjantaina luovuttamasta esitutkintamateriaalista kävi ilmi, että lehden entisen toimituspäällikön Erja Yläjärven mukaan vastaava päätoimittaja Kaius Niemi tiesi 16.12.2017 julkaistusta artikkelista viimeistään kaksi päivää aiemmin.
Yläjärvi kertoo olleensa paikalla suunnittelukokouksessa, ja hänen muistikuvansa mukaan myös Niemi kävi kokouksessa. Yläjärven mukaan artikkelista ei tehty julkaisupäätöstä vielä torstain 14.12.2017 kokouksessa.
Viestikoekeskus-oikeudenkäynnissä on kyse HS:n joulukuussa 2017 julkaisemasta artikkelista ja julkaistavaksi aiotusta artikkelikokonaisuudesta. Syyttäjän mukaan ne sisälsivät sotilastiedustelua koskevaa salassa pidettävää tietoa.
Kolmelle lehden toimittajalle vaaditaan puolentoista vuoden ehdollisia vankeusrangaistuksia turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä. Kaikki kiistävät syytteet.
Esitutkinnassa KRP epäili rikoksesta myös HS:n toimituspäällikköä Esa Mäkistä sekä vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä. He eivät kuitenkaan saaneet syytettä. Syyttäjä katsoi, ettei asiassa löytynyt näyttöä siitä, että Niemi olisi tiennyt artikkelista ennen sen julkaisua ja Mäkisen tietoisuus artikkelista jäi epäselväksi.
Nykyisen sananvapauslain mukaan yleisön saataville toimitetun viestin sisältöön perustuvasta rikoksesta vastaavat vain ne henkilöt, jotka ovat osallisia rikoksen tekemiseen.