Ajatuspaja e2:n selvitys kaipaa ruokapoliittista ohjelmaa – Maailman nälkä on myös Suomen asia

Suomen ruokajärjestelmä ja -turva kaipaavat korjausta. Suomen on osaltaan huolehdittava ruuan saatavuudesta, kun ruuantuotannon edellytykset maailmalla heikkenevät.

Ruokaturvaa heikentävät viljelijöiden muun muassa vakavia kannattavuusongelmat, väestön ylipaino ja se, että vähävaraisimmat joutuvat turvautumaan ruoka-apuun.

Lisäksi ruokajätettä syntyy paljon ja ruokaketju kuormittaa ympäristöä. Myös keskustelu kaupan ja maataloustukien roolista käy vilkkaana.

Maailman mitassa nälkäisten määrä kasvaa koko ajan.

– Ongelmien ratkaisu vaatii taloudellisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten tekijöiden samanaikaista tarkastelua. Siksi Suomeen tarvitaan laajaa, kestävän kehityksen ruokapolitiikkaa, jota toteutetaan eri politiikkasektoreiden ja toimijoiden yhteistyönä, ehdottaa e2 Ajatuspajan tutkija MMT Kaisa Karttunen Ruokitaan edes itsemme -selvityksessään.

Karttusen mukaan Suomen on osaltaan huolehdittava ruuan saatavuudesta, kun ruuantuotannon edellytykset maailmalla heikkenevät.

– Ruokajärjestelmässämme on kipupisteitä, joiden ratkaiseminen vaatii seuraavalta hallitukselta kattavaa ruokapoliittista ohjelmaa, Karttunen sanoo. Hän kannustaa suomalaisia aktivoitumaan kuluttajina ja Suomea ottamaan enemmän vastuuta ruuastaan.

Ympäristön tilan heikkeneminen ja ilmastonmuutos on otettava tosissaan.

tutkija Kaisa Karttunen 

Selvitys muistuttaa, että Suomen ruuantuotanto ei ole irrallaan muusta maailmasta: ympäristöongelmat sekä ruuan tuonti ja vienti ylittävät rajoja.

– Ruokaa koskevia päätöksiä ei voi tehdä tyhjiössä, vaan toimintaympäristön muutoksia ennakoiden, Karttunen toteaa.

Maailman talousfoorumin riskiarviointi nostaa ilmastonmuutokseen, veteen ja sään ääri-ilmiöihin liittyvät riskit tärkeimmiksi niin vaikutusten kuin todennäköisyyden kannalta.

Maailman keskeisiä ruuantuotantoalueita uhkaa kuivuminen. Se muuttaa Suomenkin asemaa globaalissa ruokajärjestelmässä, koska Suomessa riittää maata ja vettä.

– Emme ole varautuneet esimerkiksi Etelä-Euroopan kuivumiseen ja ruuantuotannon vähenemiseen siellä. Ympäristön tilan heikkeneminen ja ilmastonmuutos on otettava tosissaan, painottaa Karttunen.

Jos kuivuuden ja konfliktien noidankehää ei saada katkaistua, joutuvat kymmenet miljoonat ihmiset lähtemään kodeistaan nälän ja turvattomuuden takia.

Vuonna 2016 maailman nälkäisten määrä kääntyi kasvuun ja ylitti reilusti 800 miljoonan ihmisen rajan. Alustavat tiedot vuodelta 2017 näyttävät saman suunnan jatkuvan.

Tutkimusten mukaan vaatimattomatkin lisäinvestoinnit ruokaturvaan vähentäisivät nälkää selvästi.

Karttunen muistuttaa, että kyse on poliittisesta tahdosta, kuten kehitysrahoituksen määrästä ja kohdentamisesta sekä ruokakysymysten nostamisesta päättäjien agendalle.