Aila-myrskyn jäljiltä sähköttä vielä noin 9 000 asiakasta – sähkökatkon koki yli 100 000 taloutta
Aila-myrskyn jäljiltä oli sähköttä perjantaina puoli viiden jälkeen iltapäivällä vielä noin 9 000 taloutta eteläisessä ja keskisessä Suomessa, käy ilmi Energiateollisuuden seurantapalvelusta.
Katkosten korjaus eteni yöllä ja aamupäivällä ripeästi. Enimmillään ilman sähköjä oli myrskyn takia torstaina alkuillasta yhtäaikaisesti noin 90 000 taloutta. Sähkökatkoksen koki jossain vaiheessa myräkän aikana yhteensä yli 100 000 taloutta, ilmoitti Energiateollisuus.
Sähkökatkoja oli tänään kello 16:n jälkeen korjaamatta eniten Vaasassa, Mustasaaressa ja Maksamaalla. Vaasassa sähköttä oli yli 1 200 asiakasta.
Tieliikennekeskuksista ja rataliikennekeskuksesta kerrottiin STT:lle, että myrskyn rautateille ja maanteille aiheuttamat vauriot oli saatu jo varhain aamulla korjattua.
Aila-myrsky näyttää alustavien tietojen mukaan olleen kuluvan vuoden kovin myrsky Suomessa.
Sisäministeriö tiedotti, että pelastustoimella oli Aila-myrskyn takia yhteensä runsaat 2 600 vahingontorjuntatehtävää. Helmikuun Tuuli-myrsky aiheutti niitä noin 650 ja kesäkuun Päivö-myrsky vajaat 600.
Länsi-Uudellamaalla myrsky aiheutti yli 200 tehtävää, kertoi pelastuslaitos perjantaina iltapäivällä. Suurin osa tehtävistä oli myrskyn kaatamien puiden raivausta. Eniten tehtäviä oli Espoossa, jossa niitä kirjattiin 60.
Finanssiala kertoi STT:lle, että myrskytuhojen taloudellista arvoa oli vielä perjantaina liian aikaista arvioida.
Tämän vuosituhannen myrskyistä Aila vaikuttaa aiheuttaneen kolmanneksi eniten tuulivahingoista johtuvia pelastustehtäviä, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Tuomo Bergman STT:lle.
Ailaa enemmän tuulivahinkoja ovat aiheuttaneet vuonna 2001 iskenyt Janika-myrsky sekä vuonna 2011 iskeneet Tapani- ja Hannu-myrskyt, jotka iskivät Bergmanin mukaan niin peräjälkeen, että niitä on ollut vaikea erottaa toisistaan.
– Tuulivahinkoja on tullut nyt niin paljon, että näyttäisi siltä, että Aila-myrsky on ottamassa kolmossijan noiden jälkeen, Bergman kertoi.
Meteorologin mukaan tuulivahinkojen määrän runsaus johtuu siitä, että puuskat olivat niin laajalla alueella ja olivat Suomen päällä niin pitkään, että ne ehtivät aiheuttaa paljon pienimuotoista tuulivahinkoa.
– Eivät tietenkään mitään niin voimakasta kuin kesäiset rajuilmat aiheuttavat. On tässä muutama muukin myrsky tehnyt pienellä alalla pahempaa jälkeä. Mutta maan etelä- ja keskiosaa ajatellen Aila moukaroi kuitenkin varsin laajalti, Bergman summasi.
Aila-myrskyn kovin puuska, 35,3 metriä sekunnissa, mitattiin Pietarsaaren Kallanilla. Kovin tuulen keskinopeus oli puolestaan Rauman Kylmäpihlajalla mitattu 29,4 metriä sekunnissa.
Maa-alueilla kovin puuskalukema, 26,8 metriä sekunnissa, mitattiin Vaasan lentoasemalla, jossa mitattiin samalla 10 minuutin keskituuleksi peräti 20,5 metriä sekunnissa.
– Alkusyksyn myrskyksi Aila oli jopa ennätyksellisen voimakas, ja vahinkoja esiintyi runsaasti. Runsaat vahingot johtuivat sulasta ja märästä maaperästä sekä vielä lehdessä olevista puista, joihin tuuli pääsee hyvin tarttumaan. Lisäksi tuulen suunta oli myrskypuuskille melko harvinainen, sanoi ylimeteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa.
Suurin vuorokauden sademäärä, 66 millimetriä, mitattiin Kajaanissa.
Myrsky kesti pitkään erityisesti maan länsiosassa. Pohjanmaalla kesto oli jopa yli 15 tuntia, mikä pahensi vaikutuksia ja hidasti tuhojen korjaustöitä.