Venäjältä kantautuu hurjia väitteitä ruttokuolemasta – THL: Suomi ei ole saanut virallista vahvistusta

Virallisia reittejä ei Suomeen ole tullut mitään tietoa Venäjällä mahdollisesti tapahtuneesta ruttokuolemasta, kertoo THL:n ylilääkäri Leif Lakoma.

– Kaikki tieto perustuu mediatietoihin, kun paikalliset mediat ovat haastatelleet Venäjän viranomaisia, Lakoma kertoo.

Viikonloppuna levisi venäläismedioiden kautta tieto, että Etelä-Siperiassa Irkutskin alueella laboratorioteknikko olisi kuollut epäiltyyn keuhkoruttotartuntaan, jonka hän olisi saanut rikkoutuneesta testiputkesta. Tiettävästi sen jälkeen naisen kanssa mahdollisesti tekemisissä olleet olisi asetettu karanteeniin tartuntavaaran vuoksi.

Irkutskin alueen kuvernööri Igor Kobzev kertoi maanantaina viestipalvelu Telegramissa, että naisen kuolinsyy oli tuntemattomasta syystä aiheutunut keuhkokuume.

Kobzevin mukaan Venäjän kansallisesta terveydestä ja kuluttajansuojasta vastaava virasto Rospotrebnadzor oli ilmoittanut, ettei naisesta otetuista näytteistä ole löytynyt hänen ammattiinsa liittyviä mikrobeja.

EU- ja ETA-mailla on omat ilmoitusjärjestelmänsä, miten terveysuhista ilmoitetaan. Maailman terveysjärjestö WHO:n jäsenmaita velvoittaa kansainvälinen terveyssäännöstö IHR, joka velvoittaa jäsenmaita ilmoittamaan WHO:lle mahdollisista rajat ylittävistä vakavista terveysuhista.

– Ne ovat useimmiten tartuntatauteja, mutta voivat olla myös muitakin terveysuhkia.

Lakoma huomauttaa, ettei hänellä ole tietoja, onko WHO:lle tiedotettu asiasta.

– Mediatietojen mukaan tapahtuma ei välttämättä muodosta sellaista uhkaa, että tarvitsisi ilmoittaa.

IHR:n mukaan on tiettyjä tauteja, joista pitää aina ilmoittaa, mutta rutto ei ole niiden joukossa.

– Kriteerejä ilmoittamiselle ovat muun muassa taudin aiheuttama vakava uhka väestölle, taudin mahdollisuus levitä kansainvälisesti sekä mahdolliset rajoitukset kansainväliseen matkustamiseen ja kaupankäyntiin. Useamman kuin yhden kriteerin täytyy täyttyä.

Tauteja, joista IHR:n mukaan on ilmoitus aina tehtävä, ovat esimerkiksi isorokko, polio, uuden alatyypin aiheuttama ihmisen influenssatartunta ja SARS.

Ruttoa aiheuttaa Yersinia pestis -bakteeri ja sitä esiintyy jyrsijöillä ja myös muilla eläimillä. Lakoma kertoo, että myös ihmisten sairastuminen on mahdollista ja tartunnan saa yleensä kirppujen välityksellä.

– Vuosittain raportoidaan joitakin satoja tapauksia vuosittain ja yleensä matalan hygieniatason maista tropiikista.

Viime vuosina tartuntoja on raportoitu Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Madagaskarissa.

– Yleisimmin tauti aiheuttaa paiseruton, kuumeisen infektion, johon liittyy imusolmukesuurentumia. Harvinaisempi tautimuoto on keuhkorutto, joka on saman bakteerin aiheuttama toinen muoto taudista.

Keuhkorutto voi tarttua myös ihmisestä toiseen, mutta se vaatii pitkittyneen ja läheisen kontaktin sairastuneeseen ja oireiseen henkilöön.

Lakoma korostaa, että ruttotapaus Suomessa olisi epätodennäköinen. Jos tällaisesta tulisi kuitenkin tieto, protokolla asian etenemisessä on selkeä.

– Se on yleisvaarallinen tartuntatauti eli sekä lääkäreillä että laboratorioilla on velvollisuus tiedottaa siitä THL:lle. Sen jälkeen tehtäisiin tartunnanjäljitystä ja torjuntatoimia. Ensisijaisesti tartunnan saaneelle on varmistettava hoito nopeasti.