Suomessakin voidaan harkita venäläistä Sputnik-rokotetta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Taneli Puumalaisen mukaan venäläinen Sputnik V -koronarokote voi olla Suomellekin yksi vaihtoehto, jos rokote saa Euroopan lääkeviraston (EMA) myyntiluvan.
Puumalaisen tietojen mukaan Sputnikin valmistaja on lähestynyt lääkevirastoa ja kysynyt myyntiluvan hakemisesta. EMA tutustuu ensin materiaaleihin ja antaa sitten alustavan arvion, onko myyntilupahakemukselle edellytyksiä.
Puumalaisen mukaan edessä olisi joka tapauksessa kuukausien prosessi.
Puumalainen kertoi asiasta THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön viikoittaisessa koronatilannekatsauksessa.
Lääketieteellinen lehti Lancet kertoi aiemmin tällä viikolla, että Venäjän kehittämä koronarokote Sputnik V on 91,6-prosenttisen tehokas koronaviruksen aiheuttamaa covid-19-tautia vastaan.
Suomessa linjattiin eilen, että AstraZenecan rokotetta suositellaan toistaiseksi alle 70-vuotiaiden rokottamiseen, vaikka esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa ikärajaksi päätettiin 65 vuotta.
Suuressa osassa maita ei rokotteelle asetettu mitään ikärajoja ja suomalaisasiantuntijoiden arvio oli, että 70 vuoden ikäraja vaikuttaa parhaalta rokotteen vaikuttavuuden kannalta, Puumalainen perusteli Suomen ratkaisua tilannekatsauksessa tänään.
Hänen mukaansa ennakkotiedot tuoreista tutkimustuloksista kertovat, että AstraZenecan teho olisi ensimmäisen rokotteen jälkeen selvästi korkeampi kuin mitä aiemmin arvioitiin.
THL:n mukaan AstraZenecan rokotetta on syytä tarjota rokotusjärjestyksen mukaisesti ensimmäisenä perussairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluville, alle 70-vuotiaille vanhimmista ikäryhmistä alkaen sekä terveydenhuollon kantokyvyn kannalta keskeisille sosiaali- ja terveysalan työntekijöille. Riskiryhmistä, joille AstraZenecan rokotetta tarjotaan ensimmäisenä, pyritään julkaisemaan lisätietoa myöhemmin tänään tai huomenna, Puumalainen kertoi.
Suomessa havaittujen koronavirusmuunnostapausten määrä on noussut uusien testianalyysien myötä 211:een, THL:n johtaja Mika Salminen kertoi tilaisuudessa. Eilen kerrottiin virusmuunnostapausten määrän olevan 127.
Salmisen mukaan ei tiedetä, onko tapauksissa kyse paikallisesta leviämisestä vai matkustamisen mukana tulleista tartunnoista. Luvun nouseminen johtuu viiveestä näytteiden analysoinnissa.
– Tulosten prosessointi kestää viikon, pahimmissa tapauksissa parikin viikkoa kaikkine käsittelyineen. Tämä ei kuvaa sitä, koska tartunnat ovat tapahtuneet, Salminen kertoi.
Salmisen mukaan virusmuunnoksia on havaittu lähes joka puolelta Suomea. Tapauksia on kaikkien tartuntojen tapaan eniten Etelä-Suomessa.
STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkin mukaan tiedossa olleet virusmuunnoksesta johtuvat tartuntaketjut on pystytty jäljittämään ja rajoittamaan.
Salmisen mukaan Virossa on tehty laajaa selvitystä virusmuunnoksista, eikä maassa ole havaittu niiden laajaa leviämistä. Etelä-Ruotsissa on tehty arvio, että tartunnoista reilu kymmenes olisi Britannian virusmuunnosta. Tarkkaa tietoa ei kuitenkaan ole, että koskeeko arvio koko Ruotsia, Salminen lisäsi.