Aluevaaleista tuli klassisten valtapuolueiden riemumarssi – keskusta palasi isojen sarjaan, perussuomalaisille nolo floppi

Historian ensimmäisistä aluevaaleista tuli perinteisten suurten puolueiden juhlaa.

Vaaliuurnien tyhjennyksessä paljastui melkoinen yllätys, kun nousukuntoa jo vaalinalusgallupeissa osoittanut keskusta onnistui rutistamaan odotettuakin paremman tuloksen.

Ennakkoäänissä keskusta onnistui rikkomaan jopa vielä hetki sitten puolueelle mahdottomana pidetyn rajan, kun puolueen vihreä tolppa kohosi 20,1 prosenttiin saakka.

Vaalipäivän äänet pudottivat keskustan osuuden 19,2 prosenttiin, mutta se riitti käytännössä tasapeliin 19,3 prosentin lukemat kirjanneen SDP:n kanssa. Vaalien selväksi ykköseksi ponnistanut kokoomus ylsi lopulta 21,6 prosentin kannatukseen.

Keskusta kipusi suurimmaksi puolueeksi yhdeksällä hyvinvointialueella keskustanvihreässä osassa Suomea. Se sai myös valtakunnallisestikin eniten aluevaltuustopaikkoja, 298, vaikka kannatuksessa kokoomus ja SDP jäivät edelle.

Pitkäaikaisen kannatuskriisin runtelema keskusta ja puheenjohtaja Annika Saarikko voivat lukea aluevaalien tuloksen isoksi voitoksi ja askeleeksi kohti valoisampia aikoja.

Oman nappisuorituksen ohessa varsinkin piikkinä puolueen lihassa olleiden perussuomalaisten perinpohjainen kylvettäminen on parasta mahdollista lääkettä jo krooniseksi muuttuneeseen kannatusahdistukseen.

Keskustan tuloksen takaa löytyy muun muassa selkeä kampanjaviesti: sote-asema joka kuntaan. Teema piti keskustan koko ajan vaalikeskustelun ytimessä, eivätkä muut puolueet tohtineet lähteä edes haastamaan sitä.

Vaikka korona-aika ei mahdollistanut paikallistason kampanjatyötä normaaliin tapaan, alueellisissa vaaleissa oli kyse keskustalaisten leipälajista. Entisten ja nykyisten kärkipoliitikkojen marssittaminen ehdolle teki sekin osansa – unohtamatta myöskään puolueelle heikon Helsingin puuttumista vaalituloksesta.

Sen, että molemmat hallituksen pääpuolueet, SDP ja keskusta menestyivät, voi ennakoida sujuvoittavan myös hallitusasioihin hoitoa ja parantavan ilmapiiriä. Ainakaan kynnys selviytyä tulevan kevään hankalista poliittisista kokonaisuuksista, työllisyystoimista, ilmastopäätöksistä ja kehysratkaisusta ei noussut.

Keskustan tavoin myös pääministeripuolue SDP voi olla kakkossijaan ja kannatukseensa tyytyväinen.

Suurimmaksi puolueeksi SDP ylsi Satakunnassa, Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Puolue marssitti vaaleihin sote-alan osaamista, ja Varsinais-Suomessa ehdolla ollut lääkärikansanedustaja Aki Lindén ylsi yli 7700 äänellään koko valtakunnan kakkoseksi.

Piakkoin nähdään, nostaako äänipotti Lindénin hallitukseen äitiysvapaalle jäävän hallitukseen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun seuraajaksi.

Kokoomuksen nousua vaalien ykköseksi tiedettiin odottaa gallupien perusteella, ja näin myös kävi.

Puheenjohtaja Petteri Orpo voi luotsata puoluettaan rauhassa eduskuntavaaleja kohti. Opposition henkisen ykköspuolueen aseman menettäminen ei enää uhkaa, vaikka perussuomalaiset eduskunnan kyselytunneilla ääneen edelleen ensimmäisenä pääsevätkin.

Kokoomus ylsi vaaleissa suurimmaksi Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla RKP:n valtakuntaa Itä-Uuttamaata lukuunottamatta. Päijät-Hämeessä meni SDP:n kanssa tiukaksi, mutta RKP:n kanssa solmitun vaaliliiton turvin kokoomus onnistui saamaan yhden paikan demareita enemmän.

Perussuomalaisille aluevaaleista tuli nolo fiasko. Toiseksi suurin eduskuntapuolue onnistui lohkaisemaan aluevaalien äänistä vain 11,1 prosentin osuuden.

Tulosta voi tulkita niin, että suuri osa perussuomalaisten kannattajista viittasi kintaalla koko vaaleille. Sekin tuli selväksi, että bensapopulismista, kehitysavun leikkaamisesta tai ulkomaisen hoitotyövoiman vastustamisesta ei ollut aluevaalien teemoiksi.

Jussi Halla-ahon seuraajaksi viime keväänä nousseelle perussuomalaisten puheenjohtajalle Riikka Purralle vaalitulos tuo mietittävää, kun eduskuntavaaleihin on jäljellä enää reilu vuosi.

Eduskuntavaaleissa perussuomalaiset on ollut jo vuosikymmenen ajan hyvinkin varma suorittaja, mutta jo viime kesän kuntavaaleissa suuret odotukset jäivät lunastamatta.

Perussuomalaisille aluevaalien umpisurkea tulos prosenttia on kirpaiseva muistutus puolueen haavoittuvuudesta ja äänestäjäkunnan ailahtelevuudesta. Dramaattinen tipahtaminen suurten sakista on ruma lommo kylkeen, vaikkei aluevaaleille suurta painoa laittaisikaan.

Toinen alisuorittaja oli odotusten mukaisesti vihreät. Puolue jäi 7,4 prosenttiin ja 8 prosentin kannatukseen yltäneen vasemmistoliiton taakse.

Vaalituloksesta selittää osansa puolueen kivijalan Helsingin puuttuminen tuloksista ja edelleen melko heikko maakunnallinen verkosto ja kannatuspohja.

Aluevaaleissa vihreät eivät saaneet tuotua keskusteluun oikeastaan mitään potentiaalisia äänestäjiä kiinnostavaa ja hallituspolitiikassa, johtamisessa ja puolueen profiloitumisessa on ollut omat ongelmansa.

Vasemmistoliitossa tunnelmat olivat vaalituloksen valmistuessa aivan toiset. Puolue oli keskustelussa sote-asioissa hyvin sisällä ja vaalitulos oli sen mukainen. Onnistumisesta kertoo myös se, että puheenjohtaja Li Andersson oli valtakunnan äänikuningatar 7800 äänellään.

Tyytyväisiä suoritukseensa voivat olla myös RKP ja kristillisdemokraatit.

RKP ylsi 4,9 prosentin kannatukseen ja suurimmaksi aluevaltuustopuolueeksi vahvoilla tukialueillaan rannikko-Pohjanmaalla ja Itä-Uudellamaalla. Pohjanmaalla RKP sai jopa valtuustoon enemmistöaseman. Puolueen inkoolainen varapuheenjohtaja Henrik Wickström ylsi yli 5500 äänellä Länsi-Uudellamaalla jopa valtakunnallisten ääniharavien joukkoon.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ylsi Pohjois-Savossa valtakunnallisten ääniharavien kärkikymmenikköön lähes 4000 äänellä. Puolueen suorituskin, 4,2 prosenttia, oli viime kesän kuntavaaleja parempi.

Kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimon Liike Nyt sai 1,8 prosentin kannatuksen ja 20 paikkaa aluevaltuustoihin.

Erikoisuutena oli puolueen savonlinnalaisen ehdokkaan Panu Peitsaron hurja äänisaalis, lähes 3400 ääntä. Peitsari ajoi sote-uudistuksessa Savonlinnan seudun siirtämistä Etelä-Savosta Pohjois-Savoon.

Ensimmäisten aluevaalien äänestysaktiivisuuden ei alun perinkään odotettu nousevan kovin korkealle. Ennakkoäänestys ehti herättää jo toiveita äänestysprosentin yltämisestä 50 prosentin paremmalle puolelle. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan äänestysaktiivisuudeksi kirjattiin lopulta melko vaatimattomat 47,5.