Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
Haku
Ukrainan sota

Ihmetys Trumpin Ukraina-väitteestä: ”Miten se onnistuisi nyt?”

27.9.2025 12:00
Lue lisää 
Työperäinen maahanmuutto
Swelen Peralta ja Lyzel Dizon tulivat Suomeen hoitoalan töihin Filippiineiltä. (Kuva: Jari Laukkanen)

Suomeen halutaan kymmeniätuhansia ulkomaisia työntekijöitä lisää vuosittain ja se on myös keskustan tavoite – Mistä tässä on oikein kysymys?

”Täytyy muistaa, että me tarvitsemme ulkomaisia työntekijöitä kipeämmin kuin he tarvitsevat meitä.”
Samuli Vänttilä 20.2.2022 10:00, muokattu 21.2.2022 9:43
a– a+
Työperäinen maahanmuutto

Filippiiniläisiä Swelen Peraltaa ja Lyzel Dizonia hymyilyttää. He ovat tulleet Suomeen hoitoalan töihin noin kuukausi sitten. Espoolaisessa vanhustenhoidon Mainiokoti Kaislassa he ovat kuvaushetkellä olleet noin viikon. 

Suomen kieltä Peralta ja Dizon osaavat jo vähän. Kielen opiskelun he ovat aloittaneet jo kotimaassaan. 

– Viihdymme Suomessa, he sanovat. 

Peralta ja Dizon ovat tulleet Suomeen terveyspalveluyritys Mehiläisen tytäryhtiön kautta. Yhtiön omistama Healthcare Staffing Solutions Oy (HSS) rekrytoi hoitoalan henkilökuntaa Hongkongista 

Yhtiö tarjoaa Suomeen tuleville koulutuksen, josta iso osa suoritetaan lähtömaassa. Hoiva-avustajan tutkinnon suorittamisen jälkeen koulutettavia odottaa Suomessa varma työpaikka Mehiläisen eri yksiköissä. 

– Meidän on pakko tehdä näin, sillä Suomessa ei ole tällä hetkellä riittävästi hoitoalan henkilökuntaa. Tulevaisuudessa hoitajien tarve vain kasvaa, sanoo Mehiläisen henkilöstöjohtaja Tatu Tulokas. 

Peraltan ja Dizonin kaltaisia ulkomaisia työntekijöitä kaivataan Suomeen lisää kymmeniätuhansia.  

Kyse on työperäisestä maahanmuutosta. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on puhunut 10 000 ulkomaisen työntekijän tarpeesta vuosittain. Hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. 

Ongelma on akuutti: ulkomaisia työntekijöitä kaivattaisiin kipeästi jo nyt. 

Mehiläisen Tulokkaan mukaan Suomessa oli pelkästään syyskuussa avoinna 8 000 sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai lähihoitajan työpaikkaa. Vaje on valtava. 

Kun siihen ajatellaan seuraavan kymmenen vuoden tarpeita, jolloin ikääntyvän väestön määrät kasvavat, puhutaan Tulokkaan mukaan 17 000 hoitajan tarpeesta tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Hoitajamitoituksen toteutuminen tuo vain lisää haasteita. 

– On ihan väistämätöntä, että sekä Mehiläisessä että muualla joudutaan hankkimaan työntekijöitä ulkomailta. Totta kai ottaisimme mielellämme suomalaisia työntekijöitä, mutta heitä ei vain valitettavasti ole tarpeeksi, Tulokas summaa. 

Eikä tilanne kosketa vain hoitoalaa. Työvoimapula vaivaa Suomessa likipitäen kaikkia aloja. Hoitoalan lisäksi huutavin pula on IT-sektorilla, jonne kaivataan kipeästi kansainvälisiä osaajia. 

Mutta miksi juuri nyt? Miksi Suomeen yhtäkkiä halutaan näin paljon ulkomaisia työntekijöitä? 

Ilmiö ei ole yhtäkkinen, vaan se on tiedostettu Suomessa pitkään, sanoo johtaja Taina Susiluoto Elinkeinoelämän keskusliitosta. 

Hän jakaa työperäisen maahanmuuton tarpeet lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteisiin. 

Lyhyen aikajänteen kohdalla puhutaan tilanteesta, joka Suomessa vallitsee nyt. Yritykset kaipaavat Susiluodon mukaan osaajia, jotka voisivat edesauttaa uusien innovaatioiden keksimistä ja sitä, että suomalaiset yritykset saisivat pandemian jälkeisessä noususuhdanteessa kasvusta kiinni.  

Tilanne on kaikkein akuutein IT-sektorilla, mutta tekijöitä kaivataan myös matkailualalle, siivousalalle, rakennusalalle – lähestulkoon mihin vain. 

– Meillä on paljon ihmisiä jonossa odottamassa lupaprosessien etenemistä. Heidät pitäisi saada sieltä ripeästi liikkeelle. 

Pidemmän aikavälin tarpeissa puhutaan Susiluodon mukaan koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta. Kun syntyvyys laskee ja väestö vanhenee, ei Suomessa tulevaisuudessa yksinkertaisesti ole tarpeeksi työntekijöitä, veronmaksajia tai iäkkäiden vanhempien hoitajia. Puhutaan sellaisista käsitteistä kuin yhteiskunnan kantokyky tai huoltosuhde. 

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana meiltä on poistunut enemmän väkeä eläkkeelle kuin tullut työelämään. Kaikkein huolestuttavinta on ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä, Susiluoto sanoo. 

Ikäpyramidien vääristymät eivät kuitenkaan koske vain Suomea. Iäkkäitä on paljon ja syntyviä vähän muuallakin Euroopassa ja länsimaissa. 

Susiluodon mukaan muualla Euroopassa on kuitenkin reagoitu tilanteeseen aikaisemmin. Suomi on herännyt ongelmaan muita myöhemmin. 

Swelen Peralta Lyzel Dizon tulivat Suomeen terveyspalveluyritys Mehiläisen tytäryhtiön kautta.

Ulkomaisten työntekijöiden saaminen Suomeen ei kuitenkaan ole helppo juttu. 

Susiluodon mukaan haasteita on etenkin pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, joilla ei ole isoa rekrytointiorganisaatiota omasta takaa. Mistä ulkomaisia työntekijöitä aletaan etsiä? Missä heille ilmoitetaan avoimista työpaikoista? Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon? Kuinka paljon se maksaa? 

Kysymyksiä on paljon, mutta yrittäjän aika niiden ratkomiseen on niukka.  

Haasteita voivat myös aiheuttaa erilaiset huolet, pelot ja tunteet: mitä kieltä ulkomaisten työntekijöiden kanssa puhutaan, miten he muuttavat työpaikkaa, onko heillä osaamista, ovatko he ahkeria ja luotettavia.  

– On mahdotonta ajatella, että kaikki yritykset pystyisivät ratkomaan näitä ongelmia itse. Tarvitaan tukimuotoja, jotka ovat mahdollisimman helposti työnantajien saavutettavissa, Susiluoto sanoo. 

Kaikkein suurin ongelma työperäisen maahanmuuton hankinnassa on kuitenkin viranomaisprosessien hitaus ja monimutkaisuus. 

Susiluodon mukaan Suomeen haluavan työntekijän täytyy jaksaa täyttää monia kaavakkeita ja hakemuksia sekä käydä tunnistautumassa Suomen lähetystössä maahantuloluvan saadakseen. Se vaatii aikaa, rahaa ja jaksamista. Suomen osalta tämä prosessi kuuluu ulkoministeriön hallinnon alaisuuteen. 

Kun se puoli on kunnossa, siirtyy prosessi Suomessa TE-toimistolle. Mukaan tulee saatavuusharkinta, joka tuntuu olevan ulkomaisia työntekijöitä etsivien suurimpia murheenkryynejä. Saatavuusharkinnassa selvitetään, onko kyseisellä alalla työvoimapulaa ja voitaisiinko työntekijöitä palkata ennemmin Suomesta. 

Mukaan prosessiin tulee myös Maahanmuuttovirasto, kun Suomeen muuttavan rikostaustat selvitetään. 

– Kaikki se vie valtavasti aikaa ja aiheuttaa jonoja. Lupaprosessi on myös aliresurssoitu, eli työntekijöitä on liian vähän eikä sitä juurikaan ole automatisoitu. Prosessin aikana moni ulkomainen työnhakija väsyy odottamiseen. 

Tilannetta ei helpota se, että samoista ulkomaisista työntekijöistä kilpailevat myös monet muut maat. Suomen maine vakaana ja turvallisena yhteiskuntana sekä maailman onnellisimpana maana on hyvä valttikortti, mutta se ei pelkästään riitä. 

– Jo se on voitto, jos me saamme työntekijän hakemaan kylmään, pimeään ja harvaan asuttuun Suomeen monen muun maan sijasta, mutta jos Ruotsissa tai muualla prosessit toimivat nopeammin, vievät ne helposti voiton meidän nenän edestä, Susiluoto summaa. 

– Täytyy muistaa, että me tarvitsemme ulkomaisia työntekijöitä kipeämmin kuin he tarvitsevat meitä. Meidän pitää oikeasti olla houkutteleva vaihtoehto heille. 

taina susiluoto
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa on poistunut enemmän väkeä eläkkeelle kuin tullut työelämään, johtaja Taina Susiluoto Elinkeinoelämän keskusliitosta sanoo. KUVA: Marjo Koivumäki Studio Apris oy / EK

Saatavuusharkinta on aiheuttanut haasteita myös Mehiläiselle. Tatu Tulokkaan mukaan tilanne on toisinaan absurdi, sillä hoitoalan työvoimapula Suomessa on huutava, mutta saatavuusharkinnan prosessit täytyy silti käydä läpi. 

– Ainakin sote-alan työpaikkojen kohdalla saatavuusharkinta voitaisiin poistaa, Tulokas linjaa. 

Haaste on myös se, että Suomessa työskenteleviltä lähihoitajilta vaaditaan täkäläinen lähihoitajan tutkinto. Vaikka ulkomainen työntekijä olisi opiskellut saman ammatin Filippiineillä ja työskennellyt alalla usean vuoden ajan, häntä ei katsota Suomessa päteväksi lähihoitajaksi. 

– Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemista pitäisi edistää, vaikka ymmärränkin siihen liittyvän viranomaismenettelyn, Tulokas sanoo. 

Ulkomaista työvoimaa hankkivien on syytä tiedostaa myös erilaiset väärinkäytökset, joista on puhuttu Suomessa varsinkin ravintola-alalla.  

Mehiläinen on halunnut estää väärinkäytökset niin, ettei se käytä työntekijöiden hankinnassa ulkomaisia alihankkijoita, joiden lonkeroiden selvittäminen vaatisi todella paljon resursseja. Ulkomaisten työntekijöiden hankkiminen ja kouluttaminen tehdään alusta loppuun Mehiläisen suomalaisen tytäryhtiön kautta. 

– Prosessiin mukaan lähteneistä jopa noin puolet voi karsiutua pois ennen Suomeen tuloa. Suomi on vaikea kieli ja suomalaisen hoitoalan vaatimustaso korkea. Haluamme pitää meidän omista laatukriteereistämme tiukasti kiinni. 

Saatavuusharkintaan ei kuitenkaan ole luvassa muutoksia tulevana hallituskautena, sanoo johtava asiantuntija Laura Lindeman työ- ja elinkeinoministeriöstä. 

Menettelytapojen kehittämistä ja lupaprosessien nopeuttamista sen sijaan hallitus ajaa, kun se pyrkii saamaan Suomeen jopa 50 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuoteen 2030 mennessä. Sen jälkeen Suomeen on tarkoitus saada 10 000 tulijaa joka vuosi. 

Hallituksen tavoitteena on, että käsittelyajat olisivat enintään kuukauden mittaisia hallituskauden loppuun mennessä. 

Erityisasiantuntijoille ja kasvuyrittäjille kehitetään oma kahden viikon pikakaista työluvan saamiseksi. Se on määrä ottaa käyttöön jo ensi kesänä. Pikakäsittely koskee myös perheenjäseniä. 

Hallitus pyrkii myös kolminkertaistamaan ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän. Tavoitteena on, että entistä useampi heistä myös jäisi Suomeen töihin. Nyt niin tekee vain noin puolet. 

– Lukemat eivät ole se olennaisin asia kokonaisuudessa, mutta ne antavat suuntaa siitä, että ulkomaista työvoiman hankkiminen Suomeen on nyt oikeasti tärkeä ja iso asia, Lindeman painottaa. 

Hän korostaa, ettei valtio rooli ole työvoiman hankinta, vaan se pyrkii tukemaan suomalaisia työnantajia, jotta ulkomaisen työvoiman hankinta olisi sujuvampaa ja helpompaa.  

– Tarve työvoimalle tulee nimenomaan työnantajilta. 

tulokas lindeman
Mehiläisen henkilöstöjohtaja Tatu Tulokas sekä työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Laura Lindeman.

Lindemanin mukaan valtion yksi tärkeimpiä tehtäviä lupaprosessin lisäksi on Suomen tunnetuksi tekeminen ja yhteyksien luominen.  

Kansainvälisille rekrytointimarkkinoille pyrkivä yksittäinen yritys hukkuu helposti monien muiden toimijoiden sekaan. 

Tarvitaan maabrändityötä, jolla osaajia houkutellaan tänne. 

– Suomi ei loppujen lopuksi ole hirveän tunnettu maailmalla. Valtiollisena toimijana me voimme tehdä Suomea tunnetuksi ja tuoda yrityksiä ja työntekijöitä yhteen. 

Lindemanin mukaan työ- ja elinkeinoministeriö on pyrkinyt luomaan myös parempia neuvonta- ja sparrauspalveluja, joiden kautta työnantajat voivat saada apua ulkomaisen työvoiman hankintaan liittyvissä kysymyksissä. 

– Ulkomaisen työvoiman hankintaan liittyvät esteet ovat yrityksissä usein hyvin käytännönläheisiä. Jatkossa pyrimme paremmin tarjoamaan yrityksille työkaluja, joilla haasteita voidaan ratkoa. 

Ulkomaisen työvoiman hankinta on ollut Suomessa pitkään hyvin sirpaleista ja hankevetoista. Työnantajille kuvio on näyttänyt usein varsin sekavalta.  

Juha Sipilän hallituskaudella työ- ja elinkeinoministeriöön luotiin Talent Boost -järjestelmä, joka pyrkii kokoamaan kaikki työperäiseen maahanmuuttoon liittyvät toimet saman kokonaisuuden alle. Tällä hallituskaudella toimintaa on viety eteenpäin. Toiminta on entistä koordinoidumpaa ja strategisempaa. Siihen on suunnattu resursseja, mutta tehtävää riittää. 

– Asiaan on sitouduttu poliittisesti hyvin korkealla tasolla. Uskon, että asiat nyt aidosti etenevät. Asiakaslähtöisyyden kannalta olisi tärkeää, että Talent Boostin kaltainen yhteistyö voisi jatkaa tulevaisuudessakin, Lindeman sanoo. 

Mutta kykeneekö hallitus näin isoihin muutoksiin, kun hallituskausikin on jo jälkimmäisellä puoliskollaan, kysyy EK:n Susiluoto.  

Myös Mehiläisen Tulokas kaipaisi hallitukselta pian konkretiaa varsinkin sote-alan koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen, koulutusten hyväksilukemiseen tai maahantulon helpottamiseen. Työnantajien haasteet eivät helpota ennen kuin lait ja säädökset ovat voimassa, hän korostaa. 

– Kyllä hallitus näihin päätöksiin kykenee, valtiovarainministeri Annika Saarikko vakuuttaa. 

Hänen mukaansa hallituksella on hyvä yhteisymmärrys työperäisen maahanmuuton edistämisestä. Maalin saavuttamisen ei pitäisi ainakaan siitä jäädä kiinni. 

– Nyt on korkea aika toimia, Saarikko sanoo. 

Tärkeimpinä muutoksina hän pitää lupaprosessien helpottamista. Hän olisi valmis myös edistämään ulkomaisten tutkintojen kelpoisuuksien hyväksilukemista. 

Ne toimet eivät kuitenkaan yksistään riitä. 

Saarikko painottaa erityisesti ulkomailta saapuvan työvoiman kotiutumisen merkitystä. Harva ihminen tulee tänne pelkän työpaikan perässä, vaan vaakakupissa painaa moni muukin asia.  

– Näitä vetovoimatekijöitä meidän pitää miettiä ja kehittää, sillä me emme todellakaan ole ainoita, ketkä ulkomaisia työntekijöitä haluavat. Esimerkiksi suomalainen peruskoulu voi olla yksi tärkeä asia, joka innostaa perheellisiä työntekijöitä. 

Me Suomessa emme todellakaan ole ainoita, ketkä ulkomaisia työntekijöitä haluavat, valtiovarainministeri Annika Saarikko sanoo. KUVA: Jari Laukkanen

Työperäinen maahanmuutto ei kuitenkaan saa kaikilta hurrauksia. Moni kysyy, miksi tänne pitäisi saada kymmenittäin tuhansin ulkomaista työvoimaa, kun kotimaassakin on työttömiä valtavat määrät. 

Maahanmuutto herättää tunteita muutenkin. Keskustelu ajautuu hyvin nopeasti herkälle alueelle, jossa sanansäilät lentävät kiivaina. 

Syy siihen on se, että maahanmuutto on hyvin pitkään käsitetty vain kansainvälisen suojelun näkökulmasta, Lindeman pohtii. Hän huomauttaa, että esimerkiksi ulkomaalaislainsäädäntöä ei ole aiemmin kehitetty riittävästi työ- ja elinkeinopoliittisesta näkökulmasta.  

Tämän näkökulman on aika muuttua, Saarikko sanoo. Hän kaipaisi työperäiseen maahantuloon liittyvän viranomaistoiminnan pohtimista uudella tavalla, jopa erillisen toiminnon perustamista heitä varten. Kyse on isoista hallinnollisiin ratkaisuihin liittyvistä pohdinnoista. 

Saarikko korostaa, ettei kotimaisia työttömiä ja työperäisiä maahanmuuttajia voi asettaa keskenään vastakkaisiksi, sillä kyse on kahdesta eri kokonaisuudesta. Työttömien ryhmää ei voi sellaisenaan siirtää niihin paikkoihin, joihin ulkomaista työvoimaa kaivataan nyt ja ennen kaikkea tulevaisuudessa. Asiaan vaikuttavat keskeisesti myös koulutukseen ja alueellisuuteen liittyvät tekijät.  

Saarikon mukaan työperustainen maahanmuutto ei myöskään poista sitä tosiasiaa, että maassa jo olevien maahanmuuttajien työllistämiseen täytyy panostaa kunnolla. 

– Työperäisen maahanmuuton voimakas tarve ei ole mielipidekysymys, vaan fakta. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja ei ole kestävässä kunnossa, jos emme saa väestörakenteellista vinoumaa oikaistua. 

Mehiläisen Tulokas huomauttaa, että suomalaiset yritykset palkkaisivat mielellään suomalaisia työntekijöitä, jos heitä vain olisi, mistä palkata. Voidaan puhua kohtaanto-ongelmista, mutta se on toinen poliittinen kysymys. 

– Meille olisi paljon helpompaa ja halvempaa palkata mikkeliläiseen hoivakotiin mikkeliläisiä työntekijöitä kuin tuoda heitä sinne toiselta puolen maapalloa. Mutta meidän on pakko toimia niin, jotta hoitotyölle riittää tekijöitä. Ehkä se kuvastaa sitä, millaisesta ongelmasta tässä on kysymys. 

Haastattelu on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä joulukuussa 2021. Lehden voit tilata täältä. Digilehden irtonumeron voit ostaa täältä.

Korjaus 21.2. klo 9.16: Jutussa puhuttiin 10 000 tuhannesta ulkomaisesta työntekijästä, korjattu 10 000 ulkomaiseksi työntekijäksi.

Lue myös

EK: Vähäinen alan työkokemus yleisin syy rekrytoinnin vaikeuksille

Muita rekrytointivaikeuksien syitä ovat muun muassa riittämätön koulutus ja puutteet työpaikkakohtaisessa erityisosaamisessa
20.2.2022 12:36

Aihetunnisteet

Annika Saarikko hoitoala Keskusta maahanmuutto mehiläinen Politiikka työllisyys työperäinen maahanmuutto

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Tutusta marjasta tehtiin uusi löytö – voi torjua jopa syöpää
Uutiset | 24.9.2025 22:00
Airbus A300-kauppa enteili uutta aikakautta – paluulento Kanarialta oli päättyä tragediaan tammikuussa 1989
Uutiset | 27.9.2025 21:05
Tutkimus löysi tavan parantaa matematiikan osaamista
Uutiset | 26.9.2025 20:52
Tutusta yrtistä paljastui terveyshyötyjä – etenkin aivot kiittävät
Uutiset | 23.9.2025 21:07
Väitös: Näin suuria määriä varusmiehet vetivät nuuskaa ja savukkeita päivässä
Uutiset | 25.9.2025 22:02
Näin varaudut, ettei puu kaadu myrskyssä talon tai ihmisen päälle
Uutiset | 27.9.2025 21:32
Ihmisen esi-isä olikin itse petojen ruokalistalla – Tuore tutkimus mullistaa vanhoja käsityksiä
Uutiset | 27.9.2025 19:00
Paljastus: Kiinalaiset drooniasiantuntijat lensivät Venäjän avuksi
Uutiset | 25.9.2025 21:47
Tutkimus: Ikävä oireyhtymä iskee rakennusalan työntekijöihin – Yhteen ryhmään erityisesti
Uutiset | 25.9.2025 21:50
Nämä käsitykset naisten yleisimmästä syövästä ovat vanhentuneita
Uutiset | 26.9.2025 21:31
Tutusta marjasta tehtiin uusi löytö – voi torjua jopa syöpää
Uutiset | 24.9.2025 22:00
Tutusta yrtistä paljastui terveyshyötyjä – etenkin aivot kiittävät
Uutiset | 23.9.2025 21:07
James Bondin tappaminen oli virhe, sanoo Bond-kirjailija
Uutiset | 23.9.2025 21:32
Yksi muutos lautasella laski kolesterolia ja painoa – tutkijatkin yllättyivät
Uutiset | 17.9.2025 21:33
Tutkimus: Tämä yksinkertainen mittaus perusterveydenhuollossa voi pelastaa hengen
Uutiset | 24.9.2025 21:44
Uutispommi: Berliinistä märkä rätti Putinin kasvoille
Uutiset | 25.9.2025 21:02
”Se on törkeää”– keskusta vaati Oulaskankaan päivystyksen säilyttämistä, Juuso kieltäytyi pakittamasta
Uutiset | 25.9.2025 18:12
Paljastus: Kiinalaiset drooniasiantuntijat lensivät Venäjän avuksi
Uutiset | 25.9.2025 21:47
Väitös: Näin suuria määriä varusmiehet vetivät nuuskaa ja savukkeita päivässä
Uutiset | 25.9.2025 22:02
Sähköautojen kysyntä on nyt kovaa – Tässä ovat Sakan myydyimmät
Uutiset | 20.9.2025 22:06
Yksi muutos lautasella laski kolesterolia ja painoa – tutkijatkin yllättyivät
Uutiset | 17.9.2025 21:33
Hiiriä on joka talossa, sanoo asiantuntija – Yksi keino niiden torjunnassa ei auta lainkaan
Uutiset | 14.9.2025 20:30
Järkytys: Vaarallinen ”suuteleva lude” uhkaa yli sataa miljoonaa ihmistä
Uutiset | 9.9.2025 22:02
Näin teet polttopuut oikealla tavalla itse – Yksi asia muistettava kaikissa olosuhteissa
Uutiset | 1.9.2025 21:21
Tutusta marjasta tehtiin uusi löytö – voi torjua jopa syöpää
Uutiset | 24.9.2025 22:00
Tutusta yrtistä paljastui terveyshyötyjä – etenkin aivot kiittävät
Uutiset | 23.9.2025 21:07
Kysely: Monelle syöpään sairastuneelle ei kerrota olennaisesta hoitoon liittyvästä asiasta – ”Huolestuttavaa”
Uutiset | 29.8.2025 22:00
Vakava terveysriski: Tällainen tulehdus rokottaa elinikää ja iskee aivoihin
Uutiset | 17.9.2025 22:02
Kremliltä tivattiin Puola-kommenttia: Tämä oli reaktio
Uutiset | 11.9.2025 13:47
Valko-Venäjän armeija raportoi yöllisistä drooneista
Uutiset | 10.9.2025 11:36

Uusimmat

”Kovempi isku kuin kuolema” – Suomalaisilla olisi parantamisen varaa tähän riskiin varautumisessa, kertoo kysely
Uutiset | 28.9.2025 21:33
Tutkimus: Kuntosaleilla yleistyvä ilmiö aiheuttaa sydänmuutoksia
Uutiset | 28.9.2025 21:15
Karhusta tuli ylivoimaisella suosiolla Suomen kansalliseläin – Mutta mitkä eläimet olivat seuraavilla sijoilla?
Uutiset | 28.9.2025 18:00
Essee: Politiikan teatterissa todelliset ongelmat jäävät ratkaisematta – ja seuraukset ovat karmeita
Uutiset | 28.9.2025 12:58
Hallituksen suunnitelma sai kuntajohtajat takajaloilleen – ”Kaikki ärsytyskynnykset on jo ylitetty”
Uutiset | 28.9.2025 10:00
”Järjestelmä ei kuuntele” – Laki muuttui, mutta mökille muutto voi yhä jäädä haaveeksi
Uutiset | 28.9.2025 8:00
Tuore tutkimus tarjoaa toivoa uudesta MS-taudin hoitomuodosta
Uutiset | 27.9.2025 21:37
Näin varaudut, ettei puu kaadu myrskyssä talon tai ihmisen päälle
Uutiset | 27.9.2025 21:32
Selaatko puhelinta pöntöllä? Näistä syistä se ei kannata
Uutiset | 27.9.2025 21:10
Airbus A300-kauppa enteili uutta aikakautta – paluulento Kanarialta oli päättyä tragediaan tammikuussa 1989
Uutiset | 27.9.2025 21:05
Näytä lisää

Toimitus suosittelee

”Kuin lehmä nevassa” – Hallitus kuuli kunniansa suurtyöttömyydestä ja velkaantumisesta
Uutiset | 23.9.2025 16:45
Huoli apteekkipalveluista leviää: ”Tätäkö se on, mitä perussuomalaiset lupasivat?”
Uutiset | 24.9.2025 13:48
”Se on törkeää”– keskusta vaati Oulaskankaan päivystyksen säilyttämistä, Juuso kieltäytyi pakittamasta
Uutiset | 25.9.2025 18:12

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
”Kovempi isku kuin kuolema” – Suomalaisilla olisi parantamisen varaa tähän riskiin varautumisessa, kertoo kysely
Uutiset | 28.9.2025 21:33
Tutkimus: Kuntosaleilla yleistyvä ilmiö aiheuttaa sydänmuutoksia
Uutiset | 28.9.2025 21:15
Karhusta tuli ylivoimaisella suosiolla Suomen kansalliseläin – Mutta mitkä eläimet olivat seuraavilla sijoilla?
Uutiset | 28.9.2025 18:00
Tutusta marjasta tehtiin uusi löytö – voi torjua jopa syöpää
Uutiset | 24.9.2025 22:00
Tutusta yrtistä paljastui terveyshyötyjä – etenkin aivot kiittävät
Uutiset | 23.9.2025 21:07
James Bondin tappaminen oli virhe, sanoo Bond-kirjailija
Uutiset | 23.9.2025 21:32

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lukijalta: Suomea kehitettävä tasaisesti
Mielipide | 27.9.2025 10:44
Lukijalta: Lapin elinvoima vaarassa – kaivosvero uhkaa alueen tulevaisuutta
Mielipide | 27.9.2025 10:39
Lukijalta: Kaivosveron uudistus tuo merkittävän tulonlisäyksen kaivoskunnille
Mielipide | 27.9.2025 10:30
Lukijalta: Nuorten arki on politiikkaa
Mielipide | 26.9.2025 14:15
Lukijalta: Miksi EKP kehittää maksuvälinettä, jota kukaan ei halua?
Mielipide | 14.8.2025 10:34
Lukijalta: Valvonta ja jätehuollon turvallisuus eivät ole uhattuna
Mielipide | 23.9.2025 12:27
Lukijalta: Sananvapauden takkuinen taival – erimielisetkö toisia syrjiviä?
Mielipide | 23.9.2025 13:09
Lukijalta: Alueidenkäyttölakia uudistetaan – kenen etuja ajetaan?
Mielipide | 26.9.2025 14:12

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Keskustanuorten varapuheenjohtajakisaan neljäs ehdokas
Keskusta | 24.9.2025 12:10
Vesaiset täydensi hallitustaan
Keskusta | 22.9.2025 15:06
Keskustanuorten varapuheenjohtajaksi kolme ehdokasta
Keskusta | 22.9.2025 13:09
Keskustanuorten varapuheenjohtajaksi kolme ehdokasta
Keskusta | 22.9.2025 13:09
Keskustanuorten varapuheenjohtajakisaan neljäs ehdokas
Keskusta | 24.9.2025 12:10
Vesaiset täydensi hallitustaan
Keskusta | 22.9.2025 15:06
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat

Toimitus

[email protected]
[email protected]

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Lataa uutissovellus Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Tietosuoja- ja rekisteriseloste


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste