Sadealue siirtyy pohjoisemmaksi – ei vielä pelasta satoja

Saderintama liikkuu torstaiksi Etelä-Suomesta Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan, ulottuen Vaasaan. Muuallakin sadekuuroja tulee vielä, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Helena Laakso.

Hänen mukaansa poutaisinta olisi torstaina Lapissa.

Keskiviikkona sadekuurot olivat Laakson mukaan paikoittain reippaita.

Maan eteläisissä osissa, maakunnista Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa satoi noin 10–25 millimetriä vuorokauden aikana.

Sateet tulivat niin myöhään, etteivät ne pelasta enää kevään ensimmäisiä kylvöjä, toteaa ProAgrian Etelä-Suomen alueen kasvinviljelyn asiantuntija Eino Heinola.

Heinolan mukaan alkaneet sateet voivat heikentää aikaisten kylvösten laatua, jollei satoa ole vielä puitu. Hän kertoo, että vilja voi alkaa kuivan lepokauden jälkeen itää uudelleen jo pellolla ja tällöin viljan hinnoitteluperusteena käytetty sakoluku laskee.

Sakoluku tarkoittaa viljan itämisastetta. Se vaikuttaa esimerkiksi siihen, saako viljasta leivotuksi leipää.

Heinolan mukaan menetyksiä koituu tänä kesänä esimerkiksi vehnä-, kaura-, herne- ja härkäpapusadoille, mutta kaikille muillekin.

Kylvö on tapahtunut tänä vuonna pitkällä aikavälillä. Muun muassa hernettä on laitettu kasvamaan sekä huhtikuun lopulla että touko-kesäkuun vaihteessa.

–  Tilanne on ihan erilainen niillä lohkoilla, herneviljelyksillä vasta itsekin vieraillut Heinola kertoo.

Myöhemmät herneviljelmät olivat hänen mukaansa vihreitä, mutta silti toivottua harvempia.

–  Kaikkien lajien satoa on menetetty näissä helteissä ja kuivuudessa. Lajilla ei ole niinkään merkitystä, vaan kylvöajankohdalla.

Myöhempiä, touko-kesäkuun vaihteessa tai vielä kesäkuussa maahan laitettuja vilja- ja hernekylvöksiä sateet eivät kokonaan pelasta, vaikka ne kosteudesta hyötyvätkin.

–  Niitä sade kyllä auttaa, kun kasvu on vielä käynnissä, Heinola sanoo.